10.3.2025

Stereotyyppinen käytös on itsessään hevoselle palkitsevaa, vaikka sen ympäristö ja kokema stressi, kuten esimerkiksi kipu, helpottaisikin. Tämä johtuu aivoissa vahvistuneen sisäisen palkitsemisjärjestelmän toiminnasta. Eli kyse ei ole enää tavasta vaan ennemmin riippuvuudesta.

Imppaamisen toteuttaminen tuottaa hevoselle mielihyvää. Tutkimusten mukaan myös imppaavien hevosten kortisolitasot (nk. stressihormoni) laskevat stressaavissa tilanteissa, kun hevoset pystyvät toteuttamaan stereotyyppistä käytöstään.

Alttius imppaamiselle on jossain määrin myös perinnöllistä, ja myös rotujen ja sukupuolten välillä on havaittu eroja. Oleellista on kuitenkin huomata, että kyse on nimenomaan alttiudesta, ei missään nimessä perinnöllisestä käytöksestä.

Tutkimuksissa todettuja altistavia tekijöitä ovat:

• kipu syödessä; mahassa tai suolistossa
• syömiseen käytetty liian vähäinen aika
• sosiaalisten suhteiden puuttuminen, eristys muista hevosista
• liikkumisen puute, liian paljon karsinassa
• vieroituksen aiheuttama stressi varsana

Imppaaminen on perinteisesti nähty huonona ja terveydelle haitallisena käytöksenä. Yksi etenkin kovaa pintaa vasten imppaavilla hevosilla todettu ongelma on etuhampaiden kuluminen, joka tulee ottaa huomioon hevosen hammashuollossa ja myös tarkkailemalla, mitä pintoja hevonen käyttää impatessaan.  

Voiko imppaaminen tarttua?

Ihmiset pelkäävät, että imppauskäytös tarttuu esimerkiksi naapurikarsinassa tai samassa laumassa olevaan hevoseen. Tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan ole löytänyt todisteita, että hevoset oppisivat tai kopioisivat imppauskäyttäytymistä toisiltaan.

Levoton naapurusto on hevoselle stressitekijä

Ainoa tätä oppimista vähäisesti tukeva tutkimus on Nagy et al. (2007), jossa tutkittiin, näkyykö imppaaminen tallissa imppaavien hevosten läheisyydessä. Kohteena oli 287 unkarilaista ratsastuskouluhevosta, jotka ulkoilivat tarhassa 3-7 päivänä viikossa. Hevoset olivat olkikuivituksella, muusta ruokinnasta ei ole tarkkaa tietoa. Näistä hevosista 4,53 % imppasi.

Oleellinen tieto on myös se, että 17,07 % hevosista oli aggressiivisia muita hevosia kohtaan. Ihmistä kohtaan aggressiivisuutta osoitti 9,41 % hevosista. Aggressio muita hevosia ja ihmisiä kohtaan viittaa jonkinlaisiin hyvinvointiongelmiin, jotka toki jo itsessään altistavat stereotyyppiselle käytökselle.

Kyseisessä tutkimuksessa riskitekijöinä imppaamiselle nähtiin 1) naapurissa (alle kolmen karsinan päässä) kutova hevonen (p=0,018), 2) naapurin aggressiivisuus (p=0,005) ja 3) naapurin imppaaminen (p=0,099), tässä järjestyksessä. Tutkijat totesivatkin johtopäätöksenään, että stereotyyppinen käytös tai muu levottomuus, kuten aggressio, tallissa voi vaikuttaa herkkiin yksilöihin ja saada hevoset kiinnostumaan imppauspaikasta.

Eli levoton naapurusto voi olla yksi stressitekijä lisää hevoselle, mutta varsinaista imppauksen aiheuttamista eivät hekään todenneet. Ja johtopäätöksenään nämäkin tutkijat totesivat, että imppaavan hevosen sosiaalinen eristäminen ei ole suositeltavaa.

Ennakoi ja lievitä stressiä

Onkin tärkeä ennakoida tekijöitä, jotka voivat altistaa imppaukselle. On myös tärkeä pienentää stressiä jo imppaavalla hevosella.

Mitä voi tehdä?

• sulkea pois hevosen kipu
• nostaa karkearehun määrää
• lisätä karkearehun syömiseen käytettyä aikaa
• lisätä ruokintatiheyttä, jo kolmen tunnin paaston jälkeen hevoselle tulee tarve pureskella
• antaa hevosen laiduntaa
• luoda hevoselle mahdollisuuksia elää kosketuksessa muihin hevosiin, tallissa ja tarhassa

Imppauksen estäminen imppauspannalla aiheuttaa merkittävän stressin hevoselle, jolla stereotyyppinen käyttäytyminen on jo kehittynyt. Imppauspannan käytön on todettu aiheuttavan stressiä myös hevosille, jotka eivät imppaa.

Artikkelin kirjoitti Hevosen hyvinvointi -työryhmän jäsen Tiina Seppälä.

Lähteet

Sarrafchi & Blokhuis, 2013. Review: Equine stereotypic behaviors: Causation, occurrence, and prevention. Journal of Veterinary Behavior, 8:386-394.

Nagy, K., Schrott, A. & Kabai P. 2008. Possible influence of neighbours on stereotypic behaviour in horses. Applied Animal Behaviour Science, 111:321-328.