Huomio hevosen äänimaailmaan - jatkuva melu heikentää hevosen hyvinvointia

Hevonen on saaliseläin ja se on sopeutunut reagoimaan nopeasti vaaratilanteisiin. Kovat tai ennalta arvaamattomat äänet voivat muuttaa äkkinäisesti hevosen käytöstä. Etenkin, jos äänet ovat ennalta arvaamattomia tai uusia, hevonen voi kokea ne uhkaavina.

Kuvat Heidi Lammi.

 

Kyselytutkimuksessa on selvitetty, että reilu 20 % hevosista reagoi koviin ääniin epätavanomaisella käytöksellä. Meluisa tilanne esimerkiksi kilpailuissa tai palkintojen jaossa voi aiheuttaa hevosen hikoilua, tärinää tai pakoyrityksen. Pakoyritys taas saattaa johtaa onnettomuuteen ja loukkaantumiseen.

 

Ääni ja kuuleminen

Ääni on kuultavissa olevaa aaltoliikettä. Ääneen taajuuden mittayksikkö on hertsi (Hz), ja se kertoo värähtelyjen lukumäärän sekunnissa. Mitä enemmän värähdyksiä, sitä korkeampi ääni on. Hevonen kuulee ääniä, joiden taajuus on 50 Hz-33 kHz. Ihmisen kuuloaisti havaitsee äänet 20 hZ-20 kHz välillä. 

Hevoset eivät siis kuule yhtä matalia ääniä kuin ihmiset, mutta ne pystyvät kuulemaan ihmisiä korkeampia ääniä. Talleissa käytettävät jyrsijöiden eläinkarkoittimet käyttävät yleisimmin korkeita ääniä, joita hevonen ei kuule. Tuulivoimalan ääni on puolestaan yleensä liian matala hevosen kuultavaksi.

Äänen voimakkuus eli äänipaine ilmoitetaan desibeleinä (dB), Hyväkuuloinen ihminen kuulee 0 dB tason, melun rajana pidetään 80-85 dB. Normaali ihmisen puhe on 50-60 dB, ja ihmisen kipukynnys on 120-125 dB.  Äänen voimakkuuden osalta on syytä muistaa, että yli 80 dB voimakkuus esimerkiksi työpaikoilla velvoittaa kuulosuojainten käyttöön.

Jatkuva melu heikentää myös eläinten hyvinvointia, ja äänenvoimakkuutta esimerkiksi kilpailuissa, kuljetuksessa ja tallioloissa on syytä tarkkailla mittaamalla. Hevosen korvan suppilomaisen rakenteen arvellaan vahvistavan ääniä jopa 10-20 dB, mikä olisi syytä ottaa huomioon tallin ja kilpailupaikan äänitasoja kartoitettaessa. 

 

 

Hevosen ääniherkkyys vaihtelee

Hevosten herkkyys äänille vaihtelee yksilöittäin. Herkästi ääniin reagoivien hevosten ääniherkkyyden tiedetään jopa lisääntyvän iän myötä. Ääniherkkyyden kannalta näyttäisi siltä, että yöaikainen vapaa heinäruokinta voi vähentää ääniherkkyyden aiheuttamaa jännitteisyyttä.

Ikääntymisen tiedetään heikentävän hevosenkin kuuloa. Yhdessä tutkimuksessa on tutkittu iän vaikutusta hevosen kuuloon. 15-18-vuotiaat hevoset reagoivat vähemmän ääniin kuin nuoremmat, 5-9-vuotiaat hevoset. 

Hevosen karvan värillä on havaittu yhteys kuuroutumisen todennäköisyyteen. Sinisilmäiset, suurin valkoisin merkein varustetut yksilöt näyttäisivät omaavan geneettisen herkkyyden kuurouteen, samoin kuin American Paint -hevosten tietyt värimuunnokset.

 

Musiikkia korville?

Radion tai musiikin soittamista ja sen vaikutusta hevoseen on tutkittu melko vähän. Klassisen musiikin soittamisen on havaittu pienentävän stressireaktiota esimerkiksi lyhyen kuljetuksen tai kengityksen yhteydessä. Eräässä tutkimuksessa havaittiin Beethovenin 9. sinfonian soittamisen n. 60 dB voimakkuudella vaikuttavan myönteisesti hevosen nukkumiseen ja lepoaikaan. Tutkimus kesti vain lyhyen aikaa, eikä vaikutuksen pitkäkestoisuudesta ole tietoa.

Musiikin soittamisen tiedetään vähentävän hevosen elimistön stressireaktiota, vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi säännöllinen hieronta. Toisaalta musiikin käyttö ei välttämättä johda pitkäaikaisiin tuloksiin, vaan musiikin teho laimenee nopeasti. Tutkimuksissa on käytetty yleensä erikseen eläimille sävellettyä, modernin taustamusiikin kaltaista sävellystä, jota on soitettu noin 50-60 dB voimakkuudella.

Tutkimuksissa on havaittu myös, että ilmeisesti hevonen sopeuttaa liikettään musiikin rytmiin. Tämä ominaisuus voi olla suorituksen kannalta hyödyllinen esimerkiksi koulu- ja askellajiratsastuksessa, jos soittavan musiikin tahti on rytmiltään liikettä tukeva.

 

Auta hevosta siedättämällä - vaimenna äänet tarvittaessa

Hevosia voidaan siedättää erilaisiin ääniin, mutta siedättämiseen on varattava riittävästi aikaa. Siedättämisellä tarkoitetaan hevosen asteittaista totuttamista pelkoreaktion aiheuttavaan asiaan. Ääniin totuttaminen tapahtuu soittamalla mahdollisia pelottavia ääniä, kuten suosionosoituksia tai kovia pamauksia hevosen ollessa rento. Totutus aloitetaan hiljaisena, vähitellen äänenvoimakkuutta nostaen. Jos olet epävarma, kuinka siedätät, pyydä apua eläintenkouluttajalta. Hätäily siedätyksessä voi johtaa pelkoreaktion vahvistamiseen.

Ulkoa tulevien, talliin kuuluvien mahdollisesti pelottavien äänien peittäminen tasaisella radiosta kuuluvalla äänellä on yleisesti käytössä. Jos radio on kuitenkin päällä ainoastaan esimerkiksi uudenvuoden ilotulitusten aikaan, voi olla, että hevonen oppii yhdistämään radion ilotulitukseen. Tällöin hevonen saattaa pelätä aina kuullessaan samantapaista ääntä kuin radiosta.

Korvahuppujen tiedetään vähentävän äänien aiheuttamia, epätoivottuja tai hevosen hyvinvointiin vaikuttavia reaktioita. Esimerkiksi kilpailut ja palkintojen jaot ovat tapahtumia, joissa yleisön aplodit tai äänentoisto saattavat aiheuttaa jopa vaaratilanteeseen johtavan reaktion. Siksi ääntä vaimentavien korvahuppujen käyttö on suositeltavaa herkäksi todetuilla hevosilla aina, kun se on sääntöjen mukaan sallittua.

Kirjoittaja on Hevosen hyvinvointi -työryhmän jäsen Tiina Harrinkari

Lähteet
Giorgia Riva, M., Dai, F., Huhtinen, M., Minero, M., Barbieri, S. & Dalla Costa, E. 2022. The impact of noise anxiety on behavior and welfare of horses from UK and US owner´s perspective. Animals 12:1319. https://doi.org/10.3390/ani12101319

Hole, Clare, Rachel Murray, David Marlin, and Paul Freeman. 2023. Equine Behavioural and Physiological Responses to Auditory Stimuli in the Presence and Absence of Noise-Damping Ear Covers. Animals 13: 1574. https://doi.org/10.3390/ani13091574

Janicka, W., Wilk, I. & Ryzak, M. 2022. Horses´s perception of a threat posed by sounds of different origin. Medycyna Weterynaryjna 78:401-413. http://dx.doi.org/10.21521/mw.6672

Vilain Rørvang M., Nielsen, B.L. &McLean, A.N. 2020. Sensory abilities of horses and their importance for equitation science. Frontiers Veterinary Science 7. https://doi.org/10.3389/fvets.2020.00633