Suomessa järjestetään islanninhevosten askellajikilpailuja paikallisista tallikilpailuista aina Suomenmestaruustasolle saakka. Suomalaiset ratsukot kilpailevat myös kansainvälisellä tasolla.

Sport-luokat

Neli- ja viisikäyntihevosten askellaji- ja tölttiluokat järjestetään 250 metrin pituisella, noin 4 metriä leveällä ovaaliradalla.

Nelikäynnissä esitetään hidasta tölttiä, ravia, käyntiä, laukkaa ja lisättyä tölttiä. Viisikäynnissä esitetään lisätyn töltin sijaan liitopassia. Kutakin askellajia ratsastetaan kokonainen kierros, paitsi käyntiä vain puolikas kierros.

Tölttilajeissa, joita on kaksi (T1 ja T2), esitetään tölttiä eri tempoissa ohjelman kuvauksen mukaisesti. T1 luokassa ohjelmaan kuuluu muun muassa tempovaihteluita ja T2-luokassa muun muassa ratsastamista ilman ohjastuntumaa, hevosen silti kantaessa itsensä tasapainossa.

Passilajit joita on kolme: 250 metrin passijuoksu, speedpassi sekä tyylipassi, käydään 150-250 metrin pituisella suoralla radalla. Pareittain starttikopeista lähdettävä passijuoksu on puhdas nopeuslaji, kuten lentävällä lähdöllä ratsastettava speedpassikin. Tyylipassissa annetaan aikapisteiden lisäksi tyylipisteitä siirtymisestä sekä passin laadusta.

Nämä ohjelmat ovat kokeneen ratsukon ohjelmia. Jokaisesta ovaalilla ratsastettavasta askellajiluokasta on olemassa helpotettuja versioita hieman matalammalla tasolla tai nuorilla hevosilla ratsastaville.

Passijuoksua ja speedpassia lukuun ottamatta, askellajikilpailut ovat arvostelulajeja. Osiot arvostellaan skaalall 0-10 puolen pistein väliin.

Tuomarit arvioivat hevosen ja ratsastajan välistä harmoniaa, joka on tuomaroinnin tärkein kriteeri. Arvioinnin peruselementit ovat:
- ratsastustaidot ja kontakti
- tahti ja tasapaino
- oikea tempo
- joustavuus ja rentous
- muoto, liikkeet ja lennokkuus
- suorituksen oikea ja tarkka toteutus

Joka lajissa arvostellaan askellajin näyttävyyden lisäksi ratsastajan vaikutus hevoseen, oikeat ja sulavat siirtymiset ja jokaisen osion oikea tempo.

Sport – lajien tuomareita Suomessa on yhteensä 24, joista 3 kansainvälistä, 10 kansallista ja 11 paikalliskerhotuomaria.

Gaedingakeppni-luokat

Gaedingakeppni-kilpailujen tavoite on löytää paras askellajihevonen, jota on ilo ratsastaa ja miellyttävä katsoa. Kilpailussa kiinnitetään huomiota hevosen eteenpäinpyrkimykseen ja yhteistyöhalukkaaseen luonteeseen. Askellajien tulee olla tahtipuhtaita ja hevosen tulee olla pehmeä ja notkea. Hevosen tulee liikkua energisesti isoilla liikkeillä. Jalkojen liikkeiden tulee olla koordinaatiossa suhteessa hevosen muihin liikkeisiin. Hevosen tulee kantaa itseään elegantisti ja ylpeästi sekä liikkua joustavasti.

Gaedingakeppni-luokat ratsastetaan 300 metrin ovaaliradalla, jonka yhteydessä on yleensä myös pidempi suora mahdollista passin esittämistä varten. Gaedingakeppni-luokat jaetaan senioreiden ikäryhmässä hevosen askellajitaipumuksen mukaan kahteen luokkaan; A- ja B-flokkiin, eli luokkiin viisi- ja nelikäyntihevosille. Lisäksi lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille on omat määritellyt luokat. Ohjelmassa määriteltyjä osioita ratsastetaan aina puoli kierrosta itsevalitsemassa järjestyksessä. Lisäksi ratsukolla on yksi ylimääräinen puolikas kierros käytettävänä, jonka voi käyttää yrityksellä parantaa jonkun jo ratsastetun osion pisteitä. Ratsukolla on oikeus vaihtaa suuntaa kerran esityksensä aikana

A-flokkissa esitetään hevosen käyntiä, ravia, tölttiä, laukkaa sekä passia. B-flokkissa passin korvaa lisätty töltti.

Askellajien lisäksi arvostellaan omilla pisteillä myös hevosen eteenpäinpyrkimystä ja muotoa ratsastettaessa.

Nuorten aikuisten luokka ratsastetaan kuin B-flokk.

Nuorten luokka ratsastetaan myös kuin B-flokk, mutta lisätyksi askellajiksi voi valita joko töltin tai ravin. Lasten luokissa lisättyjä askellajeja ei ole ollenkaan. Lisäksi lapsilla on mahdollisuus esittää käynnin ja laukan lisäksi joko tölttiä tai ravia. Lasten ja nuorten luokissa arvostellaan askellajien lisäksi omilla pisteillä istuntaa sekä apujen vaikutusta.

Arvostelussa pisteskaala on 5,0 -10,0, jossa käytetään myös kymmenesosadesimaaleja.

Suomalaisia gaedingakeppni-tuomareita on 4, joista kaksi asuvat Ruotsissa.

Tölt in harmony – uusi harjoittelun ja kilpailun muoto

Tölt in harmony on Islannissa kehitetty harjoittelun ja kilpailun muoto. Islannista laji on levinnyt muualle Eurooppaan ja se on hyvin suosittu esimerkiksi Ruotsissa. Lajissa kiinnitetään huomiota erityisesti hevosen ja ratsastajan yhteistyöhön sekä hevosystävälliseen ja harmoniseen ratsastukseen. Lajissa kilpaillaan kouluratsastusradan omaisesti töltissä. Helpoimmassa luokassa myös ratsastus ravissa on sallittua. TiH on loistava harjoittelumuoto myös tavallisten harrastehevosten kanssa. Laji tekee tuloaan myös Suomeen. Suomessa on 11 hyväksyttyä TiH-ohjaajia sekä 11 hyväksyttyä TiH-tuomaria.

Suomalaiset ratsukot ovat menestyneet kansainvälisissä kilpailuissa

Viime vuosina suomalaisia ratsukoita on nähty usein palkintosijoilla niin PM- kuin MM-kisoissakin. SRL:n mestariratsastajamerkillä MM-mitaliensa ansiosta on palkittu askellajiratsastajat Arnella Nyman ja Katie Sundin-Brumpton. Muita menestyneitä suomalaisia ratsukoita ovat olleet muun muassa Satu Söderlund (os. Paul), Nicola Bergman, Liisa Leppänen, Juha Kontio, Desirée Alameri ja Nicole Hiltunen.

Kaikki kilpailukutsut ja -tulokset löytyvät SRL:n kilpailupalvelusta KIPAsta.

Linkit Islanninhevosten suomenmestaruuskilpailuihin:
suomenmestaruuskilpailut.islanninhevonen.net
facebook.com/islanninhevostenSM