Valjakkoajo ja -ajelutus erityisryhmille

Valjakkoajoon ja -ajelutukseen tarvitaan hevosen tai ponin lisäksi valjaat, asianmukaiset vaunut, ajuri ja tavallisesti myös vaunuavustaja eli groomi.
 

Ajamisen ja ajelutuksen erot

Ajelutus tarkoittaa sitä, että ajelutamme ihmisiä soveltuvalla ajokalustolla ja ajotehtävään koulutetuilla hevosilla erilaisissa ympäristöissä. Ajelutuksia toteutettaessa ajurin tulee hallita hevonen niin, että ajelutettavat voivat turvallisesti olla kyydissä.

Ajaminen tarkoittaa sitä, että opimme ajamista, ohjasotteita ja hevosen tai ponin hallintaa, aivan kuin ratsastuksessakin. Ajamisen tekniikkaa opettaa henkilö, joka on saanut siihen koulutusta; vrt. ratsastuksenohjaaja - ajo-ohjaaja.
 

Turvallisuus

Oli kyse sitten ajamisesta tai ajelutuksesta, kaikkien osallistuvien turvallisuus on ensisijalla. Turvallisuuteen kuuluvat tehtävään koulutetut hevoset ja ponit ja niille sopivat, ehjät ja käyttötarkoituksen mukaiset varusteet.

Ajurilla on aina turvakypärä ja käsineet ja myös turvaliivin käyttö on suositeltavaa. Ajelutuksessa myös kyydissä olevien on syytä käyttää kypärää.

Ajoympäristön on oltava sellainen, että kaikki vaaratekijät ja turvallisuusriskit on kartoitettu jo etukäteen ja niihin on varauduttu.

Ajamisen soveltuvuus erityisryhmille

Ajaminen eri muodoissaan soveltuu useille erityistä tukea tai -avustamista tarvitseville henkilöille. Se sopii lapsille, nuorille, aikuisille ja iäkkäillekin harrastajille.

Erityistä tukea tarvitseville on tarjolla monenlaisia harrastuksen mahdollistavia apuvälineitä, kuten lenkkiohjat, ajopiiskan tuki, erityisistuimet ja turvavyöt.

Suomessa valjakkoajo ei ole vielä yleistä erityisryhmien keskuudessa. SRL:n pararatsastuskomitea tahtoo edistää lajin tunnettavuutta myös vammaisten henkilöiden harrastuksena.
 

Valjakkoajo kilpaurheiluna (SRL:n valjakkosivuilta muokattua)

Valjakkoajo on Suomen Ratsastajainliiton alainen hevosurheilulaji. Lajissa kilpaillaan ajaen yhden tai useamman hevosen tai ponin valjakoilla.

Valjakkoajokilpailut ovat yksi-, kaksi- tai kolmipäiväiset. Kilpailukokonaisuuteen kuuluvat koulukoe, kestävyyskoe ja tarkkuuskoe. Kolmipäiväisissä kilpailuissa aloitetaan koulukokeella, toisena päivänä on kestävyyskoe ja kolmantena päivänä on viimeinen eli tarkkuuskoe. Kilpailuja järjestetään myös kahden osakokeen yhdistelminä ja monilla vaatimustasoilla. Kilpailuun voi kuulua myös valjakkotarkastus, jossa arvioidaan valjaiden, vaunujen, hevosen sekä ajurin ja groomin muodostama kokonaisuus.

Hevosten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota kilpailujen aikana. Kolmipäiväisissä kilpailuissa eläinlääkäri tarkastaa hevoset useaan otteeseen.

Osakokeiden tulokset ilmoitetaan virhepisteinä. Voittaja on valjakko, jonka osakokeissa saama yhteenlaskettu virhepistemäärä on pienin.

Valjakkoajokilpailuissa noudatettavat, voimassaolevat säännöt löytyvät täältä. Valjakkoajon kouluohjelmat löytyvät täältä.

Valjakkoajosta löytyy lisää: www.valjakko.net

Suomessa paravaljakkoajoa ei ole vielä toteutettu kilpailulajina, para- tai SO-valjakkoluokkina. Vammaisten henkilöiden osallistumista varten on heille tarjolla myös mahdollisuus heidän vammansa mukaisiin apuvälineisiin ja toimintatapoihin. Edellä mainittujen apuvälineiden ohella kilpailuissa vaunuavustaja voi käyttää ajopiiskaa tai jarruja, kilpailija voi tutustua rataan moottoroidulla ajoneuvolla tai tuomaria voi tervehtiä vain nyökkäämällä.

Myös paravaljakkoajossa pääsee mukaan vauhtiin ja vaaralisiin tilanteisiin (FEIn paravaljakkoajon etusivulta)