Koulukoe

Koulukoe, joka on verrattavissa kouluratsastukseen, sisältää etukäteen määrätyn sarjan liikkeitä.
Tuomarit arvioivat liikkeiden suorittamista, hevosen kuuliaisuutta, rentoutta, askellajien lennokkuutta, kuskin apujen käyttöä sekä teiden ajamisen tarkkuutta. Myös valjakon ulkonäölle on oma arvostelukohtansa.

Koulukoe voidaan ajaa 40x100,40x80 tai 20x40 kokoisella kentällä ohjelmasta riippuen. Ohjelmaan kuuluu pysähdyksiä, peruutuksia ja siirtymisiä askellajista toiseen. Suoritus koostuu suorista ja kaarevista ajoreiteistä, joita esitetään käynnissä, ravissa ja lisätyssä ravissa. Vaativassa ja vaikeassa luokassa ohjelmiin voi kuulua myös koottua ravia, yhdellä kädellä ajoa ja laukkaa.

Koulukokeeseen kuuluu valjakon perinteitä kunnioittavat varusteet ja vaatteet. Kuskille pakolliset asusteet ovat ajoesiliina, hanskat, päähine ja ajopiiska. Groomilla on oltava päähine ja hanskat.

Maraton eli kestävyyskoe

Vauhdikas ja näyttävä kestävyyskoe suoritetaan vaihtelevassa maastossa, joka edellyttää valjakolta hyvää kuntoa, rohkeutta ja yhteistyötä kuskin ja groomin välillä. Groomin työ korostuu kestävyyskokeessa, jossa groomi seisoo vaunujen takaosassa vaihtaen painoa puolelta toiselle kaarteiden mukaan tasapainottaen vaunua kaatumasta tiukoissa ja vauhdikkaissa kaarteissa.

Kestävyyskoe on kolmiosainen ja luokan vaikeustasosta riippuen matkan pituus vaihtelee 4-18 kilometrin välillä. Matkan aikana voi olla myös pakkoportteja, jotka on ajettava oikeassa järjestyksessä.

Kestävyyskoe alkaa luokasta riippuen A-osuudella, joka ajetaan annetussa ihanneajassa merkityllä reitillä teitä pitkin. A-osuuden pituus on 3-8 kilometriä, lukuun ottamatta noviisi- luokkia, joissa A-osuutta ei ole lainkaan. Tämän jälkeen on siirtymäosuus, joka on 500-1500 metriä käyntiä. Siirtymän jälkeen seuraa 10 minuutin pakollinen tauko. Tauolla eläinlääkäri tarkistaa hevosen kilpailukelpoisuuden.

Viimeinen osuus eli B-osuus sisältää 4-8 maastoon rakennettua estealuetta. Estealueiden määrät vaihtelevat kilpailuluokan vaativuuden mukaan. Estealueet voivat muodostua esim. vesiesteestä, kivistä, puista tai muureista, jotka voivat olla kaltevalla tai tasaisella maalla. Ratamestari on merkinnyt estealueille kirjaimin portteja, jotka ajetaan määrätyssä järjestyksessä mahdollisimman nopeasti. Virhepisteitä tulee ylitetystä enimmäisajasta, esteporttien väärästä tievalinnasta, putoavista esteen osista, groomin tai kuskin poistuessa vaunuista.

Tarkkuuskoe

Tarkkuusajossa valjakon pitää suorittaa rata, jossa on 14- 23 kartiosta muodostettua porttia. Rata tulee ajaa ratamestarin määräämän enimmäisajan puitteissa. Tarkkuudessa voi olla uusinta. Portit on merkitty numeroin ja kartioiden etäisyys toisistaan määräytyy luokan vaikeustasosta mukaan ja on 20-40 cm vaunun akselin leveyttä suurempi. Kartioiden päällä on pallot, joiden tiputtamisesta seuraa kolme virhepistettä. Rataan voi sisältyä myös esimerkiksi silta-, vesi- ja sarjaesteitä. Sarjaesteet voivat olla siksak-tai serpentiini muodossa. Väärän radan ajamisesta valjakko hylätään. Kuskit saavat tutustua rataan ennen kilpailun alkua.

Teksti Taija Raatikainen