Suomen kansallisessa biotalousstrategiassa yhtenä toimenpiteenä on kasvattaa ekosysteemipalveluihin perustuvien elinkeinojen arvonlisää esimerkiksi tarjontaa ja liiketoimintamalleja kehittämällä, toteaa Saastamoinen.

Esimerkkinä hän mainitsee hevosmatkailun. Hevosmatkailu perustuu luonnon hyödyntämiseen; hevosilla voidaan liikkua luonnossa ja samalla seurata sen ilmiöitä. "Suomessa ratsailla liikkuminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin. Hevosmatkailu on kuitenkin meillä varsin kehittymätöntä. Hevosmatkailun johtavien maiden USA:n, Ranskan ja Islannin tavoista yhdistää hevoset luonto- ja kulttuurimatkailuun on meillä paljon opittavaa. Islannissa hevosen selästä voi seurata esimerkiksi lintuja ja tutustua paikallisiin nähtävyyksiin."

Tulevaisuudessa yritysmuodoista tulevat lisääntymään mm. hevosavusteinen toiminta, hevosten hoitopalvelut, matkailu- ja vaellustoiminta sekä karsinapaikkojen vuokraus ja täysihoitopalvelut kun hevosten käyttö ihmisten hyvinvoinnin tuojana kasvaa. "Mielen ja kehon hyvinvointia vahvistaville Green Care- ja elämyspalveluiden tuottamiselle on lisääntyvää kysyntää. Hevosiin perustuvaan matkailuun uskotaan nyt ja tulevaisuudessa eniten Pohjois-Suomessa. Tästä johtunee siellä muuta Suomea suuremmat investoinnit sekä yrittäjän itsensä että henkilökunnan osaamisen kehittämiseen." kirjoittaa Saastamoinen. 

Artikkelissaan Saastamoinen nostaa esiin myös hevosen lannan, jonka käsittelystä ja jatkosijoittamisesta koituu monelle tallille merkittävää lisätyötä ja kustannuksia, kuitenkin lannalla tiedetään olevan merkitystä etenkin maanparannusaineena.

"Ruotsin pelloilla on muita Pohjoismaita parempi hiilitase. Merkittävimpänä sosioekonomisena ajurina on ruotsalaisen tutkimuksen mukaan hevosen lannan käyttö. Kaikkialla, missä kotieläintuotanto on vähentynyt voimakkaasti, kärsitään seurauksena maan kunnon heikkenemisestä, kun sen hiilipitoisuus alenee. Sekä hevosenlannan käytöllä että hevosten rehuksi tuotettavan monivuotisen nurmen viljelyllä on hiilitasetta parantava vaikutus. Hevosten rehujen tuotantoon tarvitaan noin 100 000 ha peltoa."

Hevostaloudenkin uusia, merkittäviä ilmiöitä ovat kiertotalous, eettinen ajattelu, ilmastonmuutos, ympäristövastuullisuus, eläinten hyvinvointi, ”one health” ja asiakaslähtöisyys. Saastamoisen näkemyksen mukaan hevosenomistajan ja tallinpitäjän tulee ottaa huomioon toimintansa ympäristövaikutukset koko hevosen elinkaaren ajalta, tärkeää on hevosten ja ympäristön hyvinvoinnin yhteensovittaminen.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan biotalous.fi -sivustolta

Artikkelin kirjoittaja Markku Saastamoinen työskentelee johtavana tutkijana Luonnonvarakeskuksessa tutkimusaiheitaan hevosten hyvinvointi ja ympäristövaikutukset sekä hevosalan vaikuttavuus. markku.saastamoinen(at)luke.fi