Suomen Ratsastajainliiton (SRL) lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi hevosten hyvinvoinnista lähti tiistaina 11.6. Maa- ja metsätalousministeriölle. 

Valmistelussa oleva asetus sisältää runsaasti muutoksia, jotka voivat olla kohtalon kysymyksiä hevosalalle Suomessa. Tästä syystä toivomme, että asetusluonnoksen tarkempaa sisältöä on mahdollista vielä työstää yhdessä sidosryhmien kanssa alan tulevaisuuden toimintakyvyn turvaamiseksi. Haluamme myös painottaa, että kyseinen tärkeimpien sidosryhmien ja lain tai asetuksen kohteena olevien osallistava yhteistyö jo lain valmisteluvaiheessa kuuluu hyvään lainvalmisteluun ja on yleisesti ottaen edellytys hyvälle ja toimivalle lopputulokselle.

Suomessa yleisellä tasolla erityisesti ammattilaisten pitämien hevosten hyvinvointi on laadullisesti korkealla tasolla. Myös EU-tasolla Suomea pidetään hevosten hyvinvoinnin kärkimaana. Tällä hetkellä EU:ssa ei ole valmisteilla hevosia koskevaa lainsäädäntöä, joka olisi resursseihin kohdistuvilta vaatimuksiltaan yhtä tiukka, kuin mikä nyt lausuntakierroksella oleva kansallinen asetusluonnos on.

Suomen Ratsastajainliitolla on yli 300 jäsentallia, joiden toiminnasta ja hevosten hyvinvoinnista vastaavat koulutetut ammattilaiset. Tämä kertoo mm. suomalaisen hevosalan viime vuosina tapahtuneesta ammattimaistumisesta. Ammattimaiseen hevosenpitoon liittyy jatkuvan parantamisen ja kehittämisen pyrkimys, joka kohdistuu mm. hevosten olosuhteiden parantamiseen niiden kokonaishyvinvoinnin kannalta jatkuvasti edullisempaan suuntaan. Hyvinvoivat hevoset ovat hevosalan elinehto ja toiminnan keskeisin arvo.

Suomen Ratsastajainliiton jäsentallin toiminnan edellytyksenä on hevosten hyvinvointi. Jäsentallit huolehtivat hevosten hyvinvoinnista yksilöllisesti luoden hyvät lähtökohdat hevosten lajityypilliselle käyttäytymiselle, terveydelle ja toimintakyvylle. Ammattimaiseen hevosenpitoon ja hevosten hyvinvoinnista huolehtimiseen kuuluu olennaisesti hevosten yksilöllisyyden huomioon ottaminen koskien hevosten hoitoa, ylläpitoa ja olosuhteita. Asetusluonnoksessa on tämän yksilöllisyyden sivuuttavia, tasapäistäviä ehdotuksia, jotka kokonaisuudessaan saattavat jopa heikentää joidenkin hevosten hyvinvointia.

Hevosalan kannattavuus on vuonna 2024 kriisissä johtuen yhteiskunnassa vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta. Tallien asiakasmäärät ovat tippuneet ja asiakkaiden maksuvalmius on vähentynyt. Monilla talleilla on edelleen velkaa maksettavana talliremonteista, jotka tehtiin kansallisessa lainsäädännössä vuonna 2014 voimaan tulleista karsinan kokomääräyksistä johtuen, sekä maneesien korjaus- ja vahvistamistöistä, joita edellytettiin vuonna 2015 voimaan tulleessa laissa laajarunkoisista halleista.

Voidaankin perustellusti todeta tallien taloudellisen tilanteen olevan erittäin haastava ja asetusluonnoksessa esitettyjen muutosten toimeenpanon aiheuttavan taloudellisesti kestämättömän tilanteen useille talliyrityksille. Regulaatio on aiheuttanut isoja kustannuksia, jotka ovat puolestaan vaikuttaneet alan kehitysnäkymien kapenemiseen. Säätelystä aiheutuvia kuluja ei ole mahdollista siirtää kuluttajahintoihin, eikä yritystoiminnalle ole saatavilla tukia, joilla vaadittavia investointeja pystyttäisiin kestävästi rahoittamaan.

Hevosten hyvinvoinnista pystytään huolehtimaan ja sitä myös kehittämään laadullisesti hyvin monenlaisissa talliympäristöissä. Suomessa talleja on sekä tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä, että haja-asetusalueilla. Saavutettavuuden näkökulmasta on oleellista, että hevosia ja niihin liittyvää toimintaa on tarjolla erilaisissa ympäristöissä. Mikäli tilavaatimuksiin laitetaan asetusluonnoksessa mainittuja vaatimuksia, on todellisena uhkana hevosenpidon muuttuminen hankalaksi tai jopa mahdottomaksi kaupungeissa ja niiden läheisyydessä, sekä kaikille talleille, joilla on käytössään rajoitettu maa pinta-ala. Tämä olisi radikaali heikennys hevosalan toimintaedellytyksille ja hevosalan kehittymiselle osana yhteiskuntaa tulevaisuudessa. Se myös rajoittaisi monien harrastajaryhmien (mm. lasten, nuorten ja erityisryhmien) osallistumista.

On odotettavissa, että näin moni säädelty, resurssiperäinen muutos infrastruktuuriin johtaa toiminnan alasajoon viimeistään siirtymäaikojen puitteissa, hevosalan toimintaedellytysten vähenemiseen ja hevosalan yritysten lukumäärän vähenemiseen. Tämä vähentää vastaavasti samassa suhteessa hevosalan valtiolle tuottamaa arvoa ja heikentää Suomen kansallista kilpailukykyä.
 

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on maininta:

”Hallitus ajaa EU:n strategista kilpailukykyä. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomi edistää vapaaseen liikkuvuuteen perustuvia sisämarkkinoita ja jäsenvaltioiden välistä luottamusta, haitallisten riippuvuuksien vähentämistä, toimitusketjujen hajauttamista ja markkinaehtoisten ratkaisujen lisäämistä. Hallitus ei lisää kilpailukykyä haittaavaa ylimääräistä taakkaa EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa ja pyrkii vähentämään päällekkäisyyksiä sääntelyssä. EU-sääntelyn ja -päätöksenteon kansallista vaikutusarviointia parannetaan. Hallitus pyrkii vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa lisäävää EU-sääntelyä.”

Hallitusohjelma - Valtioneuvosto

Hallitusohjelman kirjauksen nojalla asetusluonnos on kilpailukykyä, yritystoiminnan mahdollisuuksia ja tasa-arvoisia liiketoimintamahdollisuuksia heikentävä. Hevosalan yritykset ovat enimmäkseen pieniä ja keskisuuria, sekä erityisesti ratsastusalalla naisyrittäjävetoisia. On vaarana, että asetuksessa esitetyt muutokset heikentävät näin ollen myös sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista ja yhdenvertaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Esitetyt pykäläkohtaiset huomiot ovat luettavissa lausunnossa.