Suomen Ratsastajainliitto ei hyväksy ratsastusyhteisössään minkäänlaista häirintää. Seksuaaliseen – kuten kaikkeen – häirintään, kiusaamiseen ja hyväksikäyttöön urheilussa on ehdoton nollatoleranssi.

Ratsastuksen Reilu Peli on arvomaailma ja toimintatapa, jonka avulla kaikki toiminnassa mukana olevat roolista riippumatta rakentavat ja vahvistavat positiivista, kannustavaa toimintakulttuuria. Ratsastajainliitto tekee yhteistyötä SUEKin kanssa (Suomen urheilun eettisen keskus) kanssa puhtaan urheilun ja Reilun pelin edistämiseksi.  

Ratsastajainliitto on ollut mukana alusta alkaen Reilu Peli -työssä ja sitoutunut urheilun yhteisiin eettisiin pelisääntöihin. Liitto on ollut mm. mukana urheilumaailman yhteisessä tasa-arvotyöryhmässä. Lupa välittää – lupa puuttua -opas sukupuolisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi on eri lajien käytössä mm. ohjaaja- ja valmentajakoulutuksissa.

Miten tunnistan alaikäiseen kohdistuneen seksuaalirikosepäilyn?

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin eri tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava tai väheksyvä puhe toisen henkilön sukupuolesta. Häirintä on ei-toivottua ja yksipuolista, ja sopivan käytöksen rajan määrittää se, joka on toiminnan kohteena. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä koetaan usein uhkaavana, vihamielisenä, halventavana, nöyryyttävänä tai ahdistavana.

Riippuvuussuhteeseen perustuvaan hyväksikäyttöön liittyy kaavamaisia piirteitä. Uhria valmistellaan, luodaan vaikutelma erityisyydestä, tarjotaan huomiota ja illuusio tasavertaisuudesta ja välittämisestä. Tyypillistä on myös eristäminen, yhteiseen salaisuuteen sitominen ja syyllistäminen. Turvallisessa aikuisen roolissa ei pysytä. Yleisiä riskejä ovat valtasuhde, matkat sekä alkoholin käyttö lapsen tai nuoren kanssa.

Neljä avainasiaa kiusaamisen ja häirinnän torjumisessa ovat ymmärrä, tunnista, toimi ja ennakoi.

Seksuaalirikokset määritellään rikoslain 20. luvussa. Jos olet epävarma siitä, onko syytä epäillä seksuaalirikosta, konsultoi aina poliisia tai kysy neuvoa asiantuntijoilta. Voit kysyä neuvoa kertomatta uhrin tai epäillyn nimeä. Rikosilmoituksen voi aina tehdä, jos epäilet rikosta. Sinun ei tarvitse olla varma siitä, että onko kyseessä rikos vai ei.

Neuvoa voit aina kysyä seuraavilta tahoilta:
- Alueesi Poliisi
- Helsingin Poliisin seksuaalirikosjaos: seksuaalirikokset.helsinki@poliisi.fi
- Rikosuhripäivystys: https://www.riku.fi/fi/yhteystiedot/
- Et ole yksin-palvelu: www.etoleyksin.fi

Minkä ikäiseen teko on kohdistunut?

Laissa on kaksi suojaikärajaa. 16 vuoden suojaikäraja ja 18 vuoden suojaikäraja.

16 vuoden suojaikäraja:
Lain mukaan alle 16-vuotiaalle ei saa tehdä seksuaalisia tekoja. Alle 16–vuotiaan katsotaan olevan vielä seksuaalisessa ja psyykkisessä kehityksessä sekä kasvussa erityisen suojelun tarpeessa.

18 vuoden suojaikäraja:
Tämä suojaikäraja suojaa lasta ja nuorta perheen sisäiseltä seksuaaliselta väkivallalta sekä luottamussuhteessa tai auktoriteettiasemassa tapahtuvilta seksuaalisilta teoilta. Henkilöitä, jotka ovat luottamussuhteessa tai auktoriteettiasemassa, ovat esimerkiksi lapsen tai nuoren opettaja, harraste- tai muu ohjaaja, valmentaja tai avustaja.

Jos epäilet alle 18-vuotiaaseen kohdistunutta seksuaalirikosta, kysy neuvoa poliisilta ja lastensuojelusta. Yli 18-vuotiaalla on oikeus päättää itse, tekeekö asiasta rikosilmoituksen poliisille, vaikka hän olisi ollut tekohetkellä alaikäinen.

Toimintaohjeet seuroille seksuaalirikosepäilyn käsittelyyn

Seksuaalirikokset tutkii aina poliisi. Jos on syytä epäillä seksuaalirikosta, ei seurassa käynnistetä tavanomaista käsittelyprosessia. Seurassa tai lajiliitossa itsenäisesti tehty lisäselvittely voi haitata myöhemmin alkavaa rikostutkintaa. Rikosta epäillessä on rikoksen tutkiminen jätettävä aina poliisille. Seksuaalirikokset on määritelty rikoslain 20 luvussa. Ollessasi epävarma siitä, onko syytä epäillä seksuaalirikosta, konsultoi aina poliisia tai kysy neuvoa asiantuntijoilta. Voit kysyä neuvoa kertomatta uhrin nimeä.

Seksuaalirikoksen uhrin kohtaaminen

Jos lapsi tai nuori kertoo sinulle joutuneensa seksuaalirikoksen uhriksi, kuuntele rauhallisesti, usko hänen kertomaansa ja kiitä häntä luottamuksesta. Kerro, ettei tapahtunut ole hänen syytään. Älä johdattele tai painosta häntä kertomaan lisää. Voit kysyä esimerkiksi "Mitä sitten tapahtui?" tai ”kerrotko siitä lisää?”. Pysy neutraalina ja kirjaa lapsen tai nuoren kertoma ylös käyttäen samoja ilmauksia kuin hän käytti.

Kerro lapselle, mitä seuraavaksi tapahtuu, kuten että velvollisuutesi on ilmoittaa asiasta eteenpäin. Älä altista lasta aikuisten selvittelyille asiasta. Ilmoita lapsen huoltajille. Jos tilanne on akuutti, soita hätänumeroon 112.

Vaikka et kuulisi seksuaalirikoksesta suoraan uhrilta, epäily voi herätä myös toisen osapuolen kertomuksesta ja tai muusta arveluttavasta käytöksestä. Kysy asiasta suoraan uhrilta, jos mahdollista.

Mahdollisissa ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä Ratsastajainliiton toiminnanjohtaja Jukka Koivistoon tai käyttää SUEKin tarjoamia kanavia (ILMO).  Käytettävissä on myös Väestöliiton ja urheiluyhteisön yhteinen kanava, josta saat myös ilmaista tukea puhelimessa ja chatissa: https://etoleyksin.fi/.

Lisätietoa:
Lupa välittää, lupa puuttua
SEKSUAALINEN JA SUKUPUOLEEN PERUSTUVA HÄIRINTÄ URHEILUSSA