Ratsastajainliiton kilpailusysteemi ratsastajan kilpauran vahvana tukena

Esteratsastuksen Tapiola GP-sarjoista noustaan kansainvälisille kisa-areenoille

Suomen Ratsastajainliitto on rakentanut koulutus- ja kilpailujärjestelmän, jolla kehitetään kilparatsastajia aina poni-iästä kansainvälisille kisa-areenoille asti. Esteratsastus on tästä hyvä ja onnistunut esimerkki.

- Meillä on systeemi ratsastajan kilpailu-uran kehittämiseen poni-ikäisten Pollux-sarjoista alkaen aina avoimeen GP-sarjaan ja SM-kilpailuihin asti. Jokaiselle ratsastajalle löytyy seuraavalle kaudelle aina uusi haaste. Samalla tavoin on suunniteltu nuorten hevosten kehittyminen, ja niille on myös omat, ikäluokittain vaikeutuvat kilpasarjansa, kertoo Ratsastajainliiton valmennuspäällikkö Aki Ylänne.

Systeemi on nostanut useita suomalaisia kansainvälisille kisa-areenoille.

- Lähes jokainen Nations Cup -estejoukkueemme ratsastajista on jossain vaiheessa uraansa kisannut tosissaan kotimaisessa Tapiola GP-sarjassa, mm. molemmat Forsténit, Sebastian Numminen, Sanna Backlund ja kansainväliseen menestykseen juuri hienosti noussut Maiju Mallat. GP-sarja palvelee kotimaassa kilpailevia senioreita valmistaen heitä kansainvälisiin kilpailuihin sekä toimien kriteerinä tehtäessä ratsastajavalintoja kotimaan kansainvälisiin kilpailuihin, Ylänne sanoo.

- Nuorten GP-sarjat 135-140 cm:n tasolla  palvelevat puolestaan erinomaisesti junioreita ja nuoria, sillä ne ovat tasoltaan lähellä kansainvälisten joukkue- ja arvokilpailujen ratoja, mutta ei aivan yhtä suuria, hän jatkaa.

Nuori Mikael Wahlman tähtää sekä kotimaiseen GP-sarjaan että kansainvälisille areenoilla. Valmentaja Piia Pantsu kyselee kuulumisia ennen vesiesteharjoittelun alkua hevosella Special Rose Surprice.

Ratsastajainliitto satsaa myös tällä kaudella vahvasti kansainväliseen joukkuetoimintaan. Suomen Nations Cup -estejoukkue oli upeasti neljäs Kööpenhaminassa vain kahden pudotuksen päässä voitosta. Seuraavana edessä on Drammen Norjassa juhannuksena, ja viikko eteenpäin kilpaillaan kotiareenalla Hamina Bastioni Horse Festivalissa. Kesän merkittävimmät arvokilpailut ovat EM-tasolla, mutta niiden suhteen suunnitelmat ovat vielä auki.

- EM-kilpailut eri ikäluokissa eivät ole meille mikään itseisarvo, vaan niihin lähdetään, jos kausi on mennyt hyvin ja EM-kisa on sille luonnollinen  jatke. Heinäkuun puoliväliin mennessä meillä täytyy olla selkeä näkemys, lähdetäänkö EM-projektia viemään eteenpäin tämän kauden osalta  ja millä miehityksellä, Ylänne toteaa.

Piia Pantsun panos vahva sekä ratsastajana että valmentajana

Myös nuorten ja junioreiden esteratsastukseen satsataan vahvasti, ja heidän uutena maajoukkuevalmentajanaan toimii Piia Pantsu, joka teki itse ratsastajana Suomen joukkueen parhaan tuloksen Kööpenhaminassa. Pantsu on menestynyt aiemmin kovimmalla kansainvälisellä tasolla kenttäratsastajana sekä myös kenttävalmentajana - hänen valmennettaviinsa lukeutuva Sanna Siltakorpi oli juuri kolmas kenttäratsastuksen maailmancupissa Malmössä. Mikä vaikutti Pantsun valintaan myös estevalmentajaksi?

- Pantsu on suomea puhuva, menestynyt kansainvälinen valmentaja. Hänellä pystyy valmentajana antamaan hyvin ulos sitä tietotaitoa, jota hänellä on itse menestyneenä kilpailijana. Vaikka hän on suomalainen, hän katsoo joukkuettamme vähän ulkopuolisin silmin, jokainen ratsastaja lähtee hänen kanssaan liikkeelle puhtaalta pöydältä. Hän on hyvä asennevaikuttaja ja onnistunut jo luomaan joukkuehenkeä ja tekemisen meininkiä, Ylänne kertoo.

Pantsu itse kertoo olevansa valmentajana päättäväinen ja periksiantamaton, hänen vahvuuksiinsa kuuluu myös loputon tiedonhalu ja oppimisen jano. Hän on tunnettu myös mentaalisen valmennuksen asiantuntijana.

- En lähesty asioita siitä näkökulmasta, että joku hevonen on huono, ostetaan uusi, vaan yritetään pikemmin saada siitä hevosesta maksimaalinen ulos. Lähdin itse Skånesta aikoinaan vain 25.000 markkaa taskussasi ostamaan hevosta, jolla ratsastin sitten olympialaisissa ja  olin kymmenen parhaan joukossa EM:ssä ja MM:ssä. Ratsastajalla pitää uskoa, halua ja paloa viedä asiat loppuun asti, Suomessakin on paljon hevosia, jotka hyvällä ja läpiajatellulla treenillä voidaan viedä nykyistä paljon pidemmälle,. Pantsu toteaa.

Huipulle nouseminen vaatii paljon myös ratsastajalta itseltään.

- Nuorissa esteratsastajissa on monta, joilla mahdollisuudet kehittyä pitkälle.  Huipulle tuleminen vaatii, että ratsastukselle pitää antaa kaikki. Pitää elää omassa putkilossa, jossa ei juuri ehdi harrastaa muuta, nähdä sukua ja ystäviä. Jos ratsastajalla on taito keskittyä olennaiseen ja luontainen kyky olla hevosen kanssa, se nopeuttaa uraa ja saa hevosenkin hyppäämään paremmin, Pantsu katsoo.

Tuuli Leivo ja Cornetta ylittävät vesiesteen Pantsun valvovan silmän alla.

Pantsu arvostaa Ratsastajainliiton satsausta joukkuetoimintaan.

- On tärkeää, että liitto satsaa Suomen ratsastuksen viemiseksi eteenpäin kansainvälisellä tasolla. Se avaa kilpailijoille ovia monille kansainvälisille areenoille, joille olisi muuten vaikea päästä.

- Itse kilpailin koko kenttäkilpailu-urani yksilöratsastajana, joukkuekilpailu on sikäli positiivista, että vaikka joku yksilö epäonnistuu, koko joukkue voi silti olla kilpailuissa sijoilla. Minulle kaikkein tärkeintä on puhaltaa yhteen hiileen ja onnistua yhdessä tiiminä, ei se kuka tekee yksilönä parhaan suorituksen. Sillä tavoin ajatellen olemme lähtöportilla paljon vahvempia joukkueena, hän painottaa.