Loimituskäytäntöihin liittyvissä kyselytutkimuksissa puolet pohjoisamerikkalaisista vastaajista, 91% norjalaisista, ja 84% ruotsalaisista vastaajista loimitti hevosiaan. Loimituksen syiksi mainittiin talvikausi ja sääolosuhteet kuten sade, tuuli, ja alle 10 asteen lämpötila. Jos hevosia ei loimitettu, perusteluna oli hevosen pääsy sääsuojaan. Hevosen rotu samoin kuin käyttötarkoituskin voivat vaikuttaa koettuun loimituksen tarpeeseen.

Loimella on vaikutusta hevosen pintalämpötilaan ja energian tarpeeseen

Mitattaessa eri paksuisten loimien vaikutusta lanneselän pintalämpötilaan on raportoitu selkeitä 4-10 celsius asteen eroja loimitettujen ja loimittamattomien sekä eri paksuisten loimien välillä. Loimitettujen hevosten on todettu syövän vähemmän heinää suhteessa painoonsa kuin loimittamattomien. Eli loimi ilmeisesti lämmittää hevosta ja siten vaikuttaa sen energian tarpeeseen. Suojan ja loimituksen tarpeeseen vaikuttaa hevosen rotu, karvapeitteen laatu ja määrä, ikä, kuntoluokka sekä ympäristötekijät. Loimituksen tarve vaihtelee ja on yksilöllistä.

Loimen istuttava kuin hyvän satulan

On tärkeää arvioida kunkin loimen istuvuus kullekin hevoselle tarkasti ja yksilöllisesti. Loimen istuvuus tulisi arvioida kuten satulan istuvuus.

Loimien säkäalueen muodon ja rakenteen painevaikutus seisovan hevosen kudoksiin on pienempi V-mallisessa kuin loimessa, jossa on suora sään ylittävä rakenne tai taaksepäin avoimeksi leikattu sään kohta. Kävellessä suoran mallinen loimi aiheuttaa eniten painetta ja suurimmalle alueelle. Hevosen eturaajan rakenne vaikuttaa loimen aiheuttamaan paineeseen yksilöllisesti. 

Loimiin voi liittyä painepisteitä, jotka ovat riittävän suuria aiheuttamaan kudosvauriota ja kipua. Tämä voi tapahtua jo kevyillä loimilla, ja erityisesti jos käytetään useita loimia päällekkäin. Tässä yhteydessä kannattaa huomioida myös kesäkauden lähtökohtaisesti kevyet mutta mahdollisesti huonosti istuvat hyönteisloimet, joihin voi soveltaa samoja istuvuuden lainalaisuuksia. Loimien paino lisääntyy niiden paksuuden mukaan. Painon noustessa myös paineen määrä painepistealueilla kasvaa. 
 

Huonosti istuva loimi voi aiheuttaa

• loimen alueen kudospainaumia, kuten monttu niskassa sään edessä tai turvotus säkäalueen kudoksissa
• kipualueita
• karvan kulumista

Nämä oireet tulee aina huomioida ja minimoida. 

Loimen negatiivisia vaikutuksia on useita

Loimien käytön yhteydessä tulee huomioida myös sen vaikutus hevosen liikkumiseen. Jos hevosen liikkumisen määrä tai laatu vähenee loimen myötä, tulee tarkasti harkita kyseisen loimen käyttöä ja loimituksen hyöty- ja haittasuhdetta.

Muita huomioitavia asioita ovat esimerkiksi loimen staattisesta sähköisyydestä johtuva käytön epämukavuus ja siihen liittyvät riskitekijät sekä loimen vaikutus hevosten lajinomaiseen käyttäytymiseen. Voivatko loimitetut hevoset kommunikoida ja esimerkiksi hoitaa toisiaan? Jos hevonen elää laumassa, voi loimi olla myös vaaratekijä. 

Vaikka loimitus voi vaikuttaa hidastavasti karvan kasvuun, hevosen karva kasvaa kuitenkin aina loimituksesta huolimatta. Erityisesti kaulan karvan pituudessa keskitalvella on raportoitu olevan eroa loimitetun ja loimittamattoman välillä.

Kesäkaudella loimittamiseen liittyy myös ravitsemuksellinen kysymys eli ultraviolettisäteilyä vaativan D-vitamiinin muodostuminen.  Jos hevoset ovat tarhassa kesäaikaan vain lyhyesti ja senkin ajan loimitettuna, voi hevoselle kehittyä D-vitamiinin vajausta. Suomessa tätä vielä edistää talvikausi, jolloin auringonvaloa on muutenkin vähän.

Klippaamaton hevonen voi ratsastusloimea käytettäessä ylikuumeta, kun taas klipatulle sillä voi olla kylmällä ilmalla positiivisemmat vaikutukset. Yksilöllinen loimen tarpeen arviointi on oleellista tässäkin mielessä. Palautumisen osalta tulee myös huomioida loimituksen mahdollinen hidastava vaikutus lämmön haihtumisen osalta. Eli loimituksen ajoitus harjoitukseen ja palautumiseen nähden on myös tärkeä arvioitava asia.

Loimituksen yhteydessä on tärkeää huolehtia hygieniasta. Loimien tulisi olla puhtaita ja kuivia aina niitä käytettäessä. Hevosen ihoterveyttä tulee seurata ja siitä tulee pitää erityistä huolta läpi loimikauden. On riskinä, että loimi aiheuttaa hiertymän, ihorikon, sieni-infektion tai muun ihon reaktion johtuen jatkuvasta mekaanisesta loimen ärsytyksestä tai huonosta ilmanvaihdosta loimen alla. Märkien hevosten loimittamisen yhteydessä juurikin ihon hyvinvoinnin vuoksi on märkä loimi vaihdettava kuivaan ja varmistettava, ettei kosteus jää muhimaan hevosen iholle ja karvaan tai loimitekstiiliin.

Kuiva pakkanen vs. tuulinen ja märkä sää

Jos on tarve loimittaa hevosen runko, lienee tuolloin tarve myös suojata kaula ja niska. Sade ja tuuli ovat hevoselle haastavampia kuin kuiva, kovakin pakkanen. Hevosten on todettu tärisevän ja hakeutuvan mahdolliseen suojaan enemmän tuulisessa ja märässä kuin kylmässä mutta kuivassa pakkasilmassa. Mielenkiintoisintahan olisi tietää, mitä hevonen itse haluaa. Ilmeisesti märällä ja kylmällä kelillä hevoset haluavat loimen suojaa, aivan kuten oletammekin.

Kirjoittaja on Hevosen hyvinvointi -työryhmän jäsen Heli Hyytiäinen