Hevoset 2010 kokoaa alan harrastajia, aloittelijoita, kilpailijoita ja ammattilaisia Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen viihdyttävän ohjelman värittämään messuviikonvaihteeseen 9.-11.4.2010. Tapahtuman avasi perjantaina europarlamentaarikko Timo Soini, ja avajaisissa jaettiin Vuoden Kavionjälki -tunnustus Gun Järnefeltille.
Europarlamentaarikko Timo Soini, Gun Järnefelt ja JP Leskinen keskustelemassa lannanpolttoasian käänteistä.

Messujen näytösareenalla elämyksiä tarjoilevat alan osaajat: mukana on runsaasti ohjelmaa, muun muassa turnajaiset, raviohjastusta, lännenratsastusta, hevosenhoitamisen mestaruuskilpailuja, keppihevostelua, vikellystä sekä rakuunaesitys. Näytteilleasettajia messuilla on yli sata. Kolmipäiväisen Hevoset-messutapahtuman järjestää Tampereen Messut Oy.

Hevoset 2010 -tapahtuma polkaistiin käyntiin perjantaina messujen avajaistilaisuudessa, jossa pääpuhujana toimi europarlamentaarikko Timo Soini. Puheessaan hän kertoi muun muassa omasta hevosharrastuksestaan ja ihmisen suhteesta hevoseen.

- Hevonen työllistää kotimaassa. On parempi pelata suomalaisia hevosia kuin kanadalaisia jääkiekkoilijoita. Kotiseudullani Iivisniemessä on ratsastustalleja, ja vuodesta toiseen oli ilo seurata nuorten keskittyneitä ilmeitä hevosen selässä, sitä pientä jännitystä ja onnistumisen kokemusta, kun hevonen palvelee pientä ihmistä. Hevosmessut on monipuolinen tapahtuma, jossa kukin meistä saa kokea hevoset omalla persoonallisella tavallaan. Aina löytää uutta: tietoa, tapoja ja ideoita, kertoi Timo Soini. 
JP avajaispuheessaan.

Avajaisissa hevosurheilun nykyhetkestä puhui Suomen Ratsastajainliitto ry:n puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen.

- Aikuisten naisten ja miesten osuus jäsenmäärästämme on voimakkaasti kasvanut. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että lajistamme on tulossa merkittävä aikuisliikuntalaji. Suomen Ratsastajainliitolla on lähes 50 000 rekisteröityä jäsentä ja olimme yksi harvoista lajiliitoista, joka vuonna 2009 kasvatti jäsenmääräänsä. Liittomme on SLU:n 10 suurimman lajiliiton joukossa. Valtion liikuntatapatutkimuksessa on tultu siihen tulokseen, että lähes 150 000 ihmistä ratsastaa viikoittain, eli potentiaalia jäsenmäärän kasvattamiseen on vielä melkoisesti, kertoi Jukka-Pekka Leskinen.

Suomen Hippos ry:n hallituksen jäsen Kristiina Ertola totesi avajaisten puheessaan laadukkaan hevosmateriaalin ja onnistuneiden jalostusvalintojen olevan korkeatasoisen hevoskasvatuksen kulmakiviä.

- Vahva kotimainen hevoskasvatus on yksi yhteisistä nimittäjistä kaikissa niissä maissa missä hevosurheilun taso on korkealla. Laadukas kasvatus luo pohjan hevosmateriaalille, jota voidaan tarvittaessa täydentää tuontihevosilla. Suomessa syntyy vuosittain noin 4200 varsaa ja tuontihevosia tuodaan noin 2000 vuodessa. Hevoskasvatus on myös merkittävä työllistäjä: kaikkiaan hevosala työllistää Suomessa osa- tai kokoaikaisesti yli 15 000 henkilöä, sanoi Kristiina Ertola.


Ohessa JP:n koko tervehdys messuväelle.

"Ratsastusta on usein pidetty pikkutyttöjen harrastuksena, mutta sitä se ei totta vieköön ole enää aikoihin ollut. Suomen Ratsastajainliiton jäsenistöstä toki 90 prosenttia on naisia ja tyttöjä, mutta etenkin aikuisten naisten ja miesten osuus jäsenmäärästämme on voimakkaasti kasvanut. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että lajistamme on tullut merkittävä aikuisliikuntalaji. Ratsastajainliitolla on lähes 50.000 rekisteröityä jäsentä ja olimme yksi harvoista lajiliitoista, jotka laman vuonna 2009 kasvattivat jäsenmääräänsä. Tuo kasvu oli noin viisi prosenttia! Liittomme on SLU:n kymmenen suurimman lajiliiton joukossa. Arviomme perusteella lähes 150.000 ihmistä harrastaa ratsastusta eli potentiaalia jäsenmäärämme kasvattamiseen on vielä melkoisesti.

Ratsastuksen vetovoiman on huomannut valtion hallinto, kuten opetusministeriö, sekä myös useat kunnat. Ratsastusurheilun olosuhteita on kiitettävästi parannettu. Vielä toki olemme kaukana läntisestä naapurimaastamme, jossa suurin osa ratsastuskeskuksista on kuntien rakentamia. Tässä suhteessahan Tampere voi ylpeänä röyhistellä rintaansa. Niihaman ratsastuskeskus on rakennettu kaupungin ja valtion massiivisella tuella. Tuo keskus on yksi Suomen parhaita.
Suomen Ratsastajainliiton uusittu ständi oli ensi kertaa esillä Hevosmessuilla. Palveluvuorossa iloiset aluesihteerimme Emmi Kupiainen ja Eva Sandbäck-Pajunoja.

Ratsastusurheilu jakautuu harrastus- ja kilpaurheiluun. Näistä tietysti harrastajaratsastajat ovat ylivoimainen enemmistö. Mutta on kilpailutoimintammekin mittavaa, viime vuonna suoritettiin yli 50.000 starttia alue- ja kansallisella tasolla. Kun tähän lisätään vielä seura- ja tallikisat noussee lähtöjen määrä yli 100.000:een. 'Oikea' ratsastuskilpailu ei suinkaan ole sitä loistoa, mitä tulette täällä ja suurissa kansainvälisissä kilpailuissa näkemään. Siellä eivät kukat ratoja koristele eivätkä salamavalot välky. Siellä seistään sateessa ja tuiskussa tai paahtavassa auringossa ja pidetään huolta siitä, että kaveri eli ratsu voi hyvin. Kun sitten kilpailuvuoro tulee, on suurin palkinto se, että saa tasapainoisen ja omalla tasolla onnistuneen suorituksen. Se onnellisuus ja iloisuus, joka suorituksen lopussa loistaa hevosen ja ratsastajan olemuksesta on suurin palkinto.

Ratsastus on ainoa urheilulaji, jossa miehet ja naiset kilpailevat kaikilla tasoilla ja lajeissa samoissa luokissa ja tasaväkisesti. Lajimme on taito-, ei voimalaji. Kuusisataa kiloa räjähtävää lihasmassaa ei pysy käsissä voimalla, vaan taidolla. Olen nähnyt kovienkin kundien hiljenevän, kun heidät on nostettu ratsun selkään. Hevoset pitävät nöyränä ja palkitsevat siitä.

Tuhannet kilpailujen järjestämiseen osallistuvat vapaaehtoiset tekevät työtään viikosta viikkoon ja vuodesta toiseen. Eivät ainoastaan nähdäkseen, kuka on tänään paras, vaan antaakseen kaikille mahdollisuuden onnistua omalla tasollaan. Ilman näitä pyyteettömästi työskenteleviä kilpailujen järjestäjiä ei lajimme eläisi ja voisi hyvin. Tiedän, että teitä on täällä runsaasti ja että teillä on pitkä kausi edessänne ja kiitän jo etukäteen työstänne ratsastusurheilun hyväksi.

On hienoa, että olemme tänne Pirkanmaalle saaneet nämä hevosmessut. Kaiken ei aina tarvitse tapahtua Kehä 3:n sisäpuolella. Messujen ajankohta on loistava: juuri kilpailukauden kynnyksellä, lisäksi paikka ja olosuhteet ovat upeat. Eli nauttikaa ohjelmasta ja tarjonnasta ja tervetuloa!"