Hevosten tartuntataudit kuriin hyvällä hygienialla ja avoimella tiedotuksella

16.12.2020

Syksyllä hevosilla on havaittu hengitystieoireita, kuumetta, ripulia ja jalkojen turpoamista.

Hevosten päivittäinen terveysseuranta mahdollistaa sairauden nopean havaitsemisen. Eläinlääkäri ottaa tarvittaessa näytteet taudin määrittämiseksi ja antaa täsmälliset hoito-ohjeet.  Kuva: Suomen Hippos / Ville Vuorinen

Syksyn mittaan on uutisoitu ”hevosten koronasta”, jonka oireiksi on lueteltu mm. hengitystieoireita, kuumetta, ripulia ja jalkojen turpoamista. Oireet ovat kuitenkin sangen tavallisia ja monen eri sairauden oireita – yhteyttä ihmisten koronavirukseen niillä ei ole.

– Nimitys on harhaanjohtava, yhteistä ihmisten koronaan on vain sattumalta samanaikainen esiintyminen. Hevosesta tauti ei tartu ihmiseen, mutta leviää sitäkin hanakammin hevosesta toiseen esimerkiksi jalkineiden mukana, kertoo Suomen Hippoksen asiantuntijaelänlääkäri Martti Tala

Tavallisempia tartuntatauteja, kuten satunnaisen säännöllisesti esiintyvää streptokokin aiheuttamaa pääntautia tavataan valitettavasti edelleen, samoin erilaisia virusten aiheuttamia sairauksia.

Tunnista riskit ja ehkäise ennalta

Kun hevonen tulee talliin muualta – tuntemattomasta paikasta, ulkomailta, suuresta tallista tai yhteislaitumilta, on aina riski, että mukana tulee jotain ei-toivottua. Myös oireeton hevonen voi olla taudinkantaja. Uuden hevosen terveydentilaa on syytä seurata tarkoin, ja hevonen on hyvä pitää kymmenen päivän ajan erillään tallin muista hevosista.

Hevosten taudit leviävät tehokkaasti ihmisten välityksellä, joten taudinaiheuttajien leviäminen ihmisten vaatteissa ja käsissä sekä hevosten varusteissa on pyrittävä minimoimaan käsien ja kasvojen pesulla ja vaihtamalla vaatteet eri talleilla käytäessä. Varusteet on hyvä pitää hevoskohtaisina ja vieraiden hevosten koskettelua on syytä välttää.

Sairaustapauksessa tärkeintä on eristää sairas hevosen muista, ja myös ihmisten liikkumista tallissa on rajoitettava – erillinen sairastalli tai -osasto on ihanteellinen ratkaisu. Sairaan hevosen on hyvä myös tarhata muista erillään. Talli on syytä pestä ja desinfioida, ja ylimääräistä liikettä siellä välttää. Suojavaatteet helpottavat hygieniasta huolehtimista niin hevosen oman hoitajan kuin välttämättömien vierailijoittenkin osalta.

Eläinlääkäri antaa ohjeet sairaan hevosen hoitoon. Kun tauti on varmistettu, oikea ja ajantasainen asiasta tiedottaminen on tehokas keino estää tautia leviämästä eteenpäin.

Ihminen levittää tehokkaasti, mutta keinoja torjuntaan löytyy

Tartuntatautien vastaisessa työssä talliympäristöllä ja arkirutiineilla on tärkeä roolinsa: säännölliset rokotukset ja loishäätö, raikas talli-ilma, toimiva ilmastointi, rehuhygienia, pölyttömät kuivikkeet ja puhtaat karsinat, juoma- ja ruoka-astioiden puhdistus sekä säännöllinen tallin pesu ja desinfektio vähentävät tarttuvien tautien leviämismahdollisuuksia.

Kilpailut, näyttelyt, klinikkakäynnit, siittolakäynnit ja yhteiskuljetukset luovat arjessa riskejä tautien leviämiselle. Kotitallilta poistuttaessa on hyvä välttää kontaktia vieraiden hevosten kanssa ja huolehtia esimerkiksi kuljetuskaluston pesusta ja desinfioinnista.

Hevosten terveyden säännöllinen seuranta edistää sairauden nopeaa havaitsemista. Välittömästi aloitettu lepo voi nopeuttaa paranemista ja vähentää jälkitautien riskiä. Hevosten lämmön mittauksen ja terveydentilan tarkastuksen tulisi kuulua tallin normaaleihin arkirutiineihin.

HUOM! Hevosten säännöllinen rokottaminen on tärkeä keino ehkäistä tarttuvia tauteja. Ratsastajainliiton sääntöjen mukaan vuoden 2021 alusta seura-, alue- ja kansallisiin kilpailuihin osallistuva hevonen sekä näiden kilpailuiden seurakilpailuluokkiin osallistuva hevonen on rokotettava hevosinfluenssaa vastaan.

Tarkempaa tietoa SRL:n kilpailusääntöjen rokotusmääräyksistä: https://www.ratsastus.fi/materiaalit/kilpailusaannot/

Tiedote ja kuva: Suomen Hippos, lisätietoa

Opas Hevosen tarttuvat hengityselinsairaudet: https://www.hippos.fi/files/1374/Tarttuvat_taudit.pdf