Hevosenomistajaa hemmotellaan tuoreella tutkimustiedolla

Hyvinvoiva Hevonen -kampanjan julkaisuvapaa tiedote 25.11.2008, MTT Hevostutkimus

Millainen heinä sopii hevoselleni? Mitä väkirehua pitäisi syöttää ja miten paljon? Millaiset kasvuolosuhteet ovat varsalleni parhaat? Miten valmennan hevostani turvallisesti?

Hevosopiston pihaton hyvinvoivat suomenhevostammat elävät sulassa sovussa. Kiitos kuvasta: Hevosopiston arkisto, Tuija Rauman.

Suomessa tehtävä hevostutkimus kulkee nopeasti ja tehokkaasti tutkijoilta tiedon tarvitsijoille, eli hevosenomistajille. Monipuolisten, osittain kansainvälistenkin tutkimushankkeiden ansiosta tieto lisääntyy jatkuvasti niin hevosen ruokinnasta, valmennuksesta kuin käyttäytymisestä. 

- Hevosalalle tulee paljon uusia hevosenomistajia ja hevosten kanssa toimijoita, joilla ei ole paljoa kokemusta eläinten kanssa työskentelystä, toteaa MTT:n hevostutkimusyksikön erikoistutkija Markku Saastamoinen.

Uusien harrastajien myötä hevosen hoitoa ja ruokintaa koskevan perustiedon levittämisen tarve on suuri. Hevostutkimuksen yhtenä tärkeänä tehtävänä onkin lisätä hevosten hyvinvointia Suomessa.

Laatutietoisuutta rehuvalintoihin

Karkearehu, eli heinä, säilöheinä ja laidunruoho, on hevosen perusravintoa. Sen koostumus pitää tietää, jotta tarpeenmukaisen väkirehu- ja kivennäisruokinnan suunnittelu on mahdollista.

-

Hevosopiston pihaton orivarsat saavat heinänsä siististi katetusta ruokintatelineestä. Kiitos kuvasta: Hevosopiston arkisto, Tuija Rauman.

Parhaillaan meillä on käynnissä iso nurmitutkimushanke, joka tuottaa muun muassa ohjeistusta ja menetelmiä hevosten säilöheinän tuotantoon. Myös laidunkokeiden tuloksista saadaan tietoa hevosille sopivista heinäkasvilajeista ja laidunnurmiseoksista, tutkija Susanna Särkijärvi MTT:stä kertoo.

MTT:n tutkijat ovat moderneja matkasaarnaajia ja kiertävät ahkerasti erilaisten hevosyhdistysten tilaisuuksissa kertomassa tutkimustensa tuloksista. Suurin kysyntä on ruokintatiedolla.

- Hevosenomistajat haluavat tietoja hevosrehujen laadusta, sopivuudesta ja turvallisuudesta, Särkijärvi sanoo.

Tutkijat ovat olleet vahvasti mukana useiden erikoisrehutuotteiden kehittelyssä hevosille. Esimerkiksi hevosen suoliston mikrobitasapainoa tukevan ja vastustuskykyä edistävän hiivatuotteen ja pellavapohjaisten erikoisrehujen taustalla on MTT:n tutkimustyötä.

Ryhmäkasvatti on vähään tyytyväinen

Yhteispohjoismainen ryhmäkasvatuksen tutkimushanke selvittää hevosten käyttäytymistä ja pihatto-olosuhteiden merkitystä hevosen hyvinvointiin. Vanhempi tutkija Seppo Hyyppä MTT:stä kertoo, että tutkimuksessa kartoitetaan myös suomalaisten pihattojen olosuhteita. Tarkoituksena on tuoda esiin niin hyviä kuin huonojakin ratkaisuja.

Kun on kunnon suoja, riittävästi rehua ja kivat kaverit - mikä voisi olla paremmin. Suomenhevostammoja Hevosopiston pihatossa Ypäjällä. Kiitos kuvasta: Hevosopiston arkisto, Tuija Rauman.

Hyyppä toteaa, että tutkimuspihatoissa on kokeiltu virikeympäristön rakentamista sellaiseksi, että siitä olisi hyötyä hevosille.

- Loppujen lopuksi näyttää siltä, että hevonen on aika vähään tyytyväinen, kun on sopiva ryhmä, joka tulee keskenään toimeen, eikä ketään kiusata. Ruokintapaikkoja on oltava riittävästi ja lisäksi riittävät mahdollisuudet liikuntaan.

Tärkeää pihatoissa on, että ainakin osa alueesta pysyisi sadekelilläkin kunnossa. Makuuhallien ja säänsuojien pohjien täytyy kestää ja vesien valua pois rankkasateellakin, jotta hevosilla on kuiva makuupaikka. Myös hallien sisätilan ilmanvaihtoon pitää kiinnittää huomiota, jotta nuoret hevoset eivät saisi hengitystieallergioita.

Valmennukseen tarvitaan kokenutta silmää

Hevosen liikunnan tarve on Hyypän mukaan erittäin yksilöllistä ja oikean rasitustason löytäminen vaatii omistajalta silmää ja kokemusta, koska hevonen ei pysty kertomaan tuntemuksistaan. Erityisesti nuorten ja harrastehevosten omistajat kysyvät tutkijoilta usein, mikä on sopiva määrä liikuntaa.

- Hevosta pitää liikuttaa säännöllisesti, jotta se ei tule ylivireäksi. Toisaalta taas on oltava varovainen, ettei liikutus mene ylirasituksen puolelle, jos hevosta täytyy vireystilan säätelyn vuoksi liikuttaa lähes päivittäin, Hyyppä sanoo.

- Peräkkäiset lepopäivät eivät sovi monellekaan hevoselle, vaan saattavat aiheuttaa käytös- ja lihasongelmia.

Markku Saastamoinen korostaa harraste- ja kilpahevosen tarpeiden eroa.

- Moni kuvittelee hyvinkin harrastemaisella käytöllä olevasta hevosestaan, että se on urheilija. Kehotan miettimään, että jos et itsekään ole huippu-urheilija, niin onko silloin harrastehevosesikaan?

Ennaltaehkäisy avainasemassa
 
Markku Saastamoinen korostaa, että jokaisen hevosenomistajan pitäisi hallita perustiedot siitä, mitkä tekijät vaikuttavat hevosen hyvinvointiin.

- Hevosen ja sen reagointitapojen tunteminen ja käsittelyyn, ruokintaan sekä rehuvalintoihin liittyvät asiat pitäisi tuntea nykyistä paremmin.

Tutkimuksessakin ennaltaehkäisevä toiminta on avainajatus. Paljon ongelmia pystytään välttämään oikeilla rehuvalinnoilla ja sopivan ruokinta-, valmennus- ja rasitustason määrittämisellä.

Lisätietoja MTT:n hevostutkimuksesta löytyy osoitteesta www.mtt.fi

Tiedotteen teksti: MTT / Kati Leppälahti

Hyvinvoiva Hevonen -mediakampanjassa mukana:
Suomen Ratsastajainliitto - www.ratsastus.fi
Suomen Hippos - www.hippos.fi
MTT Hevostutkimus - www.mtt.fi
Hevosopisto, www.hevosopisto.fi
Hippolis - www.hippolis.fi
Hevosenomistajien Keskusliitto - www.shkl.net