Viktor Jansson Jansson on poissa

Suomen Ratsastajainliiton kunniapuheenjohtaja, majuri Viktor Jansson menehtyi maanantaina 25.9. Seinäjoella. Jansson oli syntynyt Viipurissa uudenvuodenaattona 1919 ja oli kuollessaan 86-vuotias.

Hevoset ja ratsastus kiinnostivat Janssonia poikavuosista lähtien ja hän nousi satulaan Viipurissa vuonna 1932 kehittyen nopeasti menestyksekkääksi esteratsastajaksi. Asevelvollisuutensa hän suoritti ratsuväessä. Sota muutti kuitenkin suunnitelmat ja katkaisi kilparatsastajan ja ratsumiehen uran. Talvisodan puhjetessa Jansson palveli ratsumiestaustastaan huolimatta jalkaväessä ja taisteli sodan loppuvaiheessa ErP:n riveissä Kannaksella ja Viipurinlahdella. Jatkosodassa hän oli Uudenmaan Rakuunarykmentissä eskadroonan päällikkönä.

Rauhan palattua Jansson palveli Uudenmaan Rakuunarykmentissä Lappeenrannassa ratsuväen jalkauttamiseen saakka vuonna 1947 ja sen jälkeen pääesikunnassa, kunnes erosi armeijan palveluksesta vuonna 1949.

Muutettuaan Helsinkiin 1947 Jansson ryhtyi työnsä ohella hoitamaan Suomen Ratsastajainliiton sihteerin tehtäviä ja hänet valittiin myös liiton hallitukseen. Hän toimitti ensimmäisen Suomen Ratsastajainliiton Kalenterin vuonna 1948. Kalenteri on siitä lähtien ilmestynyt keskeytyksettä, vuodesta 1965 lähtien nimellä Hippos.

Jansson toimi liiton pääsihteerinä, toiminnanjohtajana ja Kalenterin toimittajana vuoteen 1960 saakka, jolloin siviilivirka vei hänet Tampereelle Stockmannin tavaratalon johtajaksi. Kymmenen vuotta myöhemmin hän siirtyi Helsingin tavarataloon ja tuli entistä tiiviimmin mukaan Ratsastajainliiton toimintaan.

Olympialaisissa Jansson oli mukana kolmasti. Lontoossa vuonna 1948 hän oli varamiehenä, kun Olympiakomitean valuuttavarat loppuivat viime hetkellä ja Suomen joukkueen hevosista joutui kaksi jäämään rannalle laivan lähtiessä Englantiin.  Helsingissä 1952 Jansson osallistui estekilpailuihin ja Tukholmassa, jossa ratsastusolympialaiset järjestettiin vuonna 1956, kun hevosia karanteenimääräysten takia ei voitu viedä Melbourneen, Jansson oli Suomen ratsastusjoukkueen johtaja ja valmentaja.

Ratsastajainliiton hallituksessa Jansson vaikutti kolme vuosikymmentä ja sen puheenjohtajana vuodesta 1974 vuoteen 1979, jolloin hänet kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi.  Janssonin hallituskauteen mahtui ratsastusurheilun nousu sodan jälkeen, mutta myös 1960-luvun vastamäki, kun hevosia oli vähän, kouluttajia tuskin lainkaan ja ratsastuskouluja vain harvassa. Janssonin taitoa, kokemusta, peräänantamattomuutta ja idealismia saamme kiittää monesta, joka tänään, ratsastusurheilun loistokaudella tuntuu itsestään selvyydeltä. Janssonin aloitteesta perustettiin Ypäjälle Suomen Ratsastusopisto edistämään yhtenäistä ratsastuskoulutusta maassamme. Tänään monien vaikeuksien läpi selviytyneen opiston toiminta jatkuu kukoistavassa Ypäjän Hevosopistossa, maamme johtavassa hevosalan koulutus- ja valmennuskeskuksessa. Janssonin kädenjälki näkyy myös perinteisessä Finnderby-kilpailussa radan ensimmäisenä suunnittelijana. 

Aktiivisen hallituskautensa jälkeen Jansson hoiti vielä lukuisia luottamustehtäviä ratsastusurheilun parissa. Arvostettuna kunniapuheenjohtajana hän otti vilkkaasti kantaa liiton asioihin. Hän osallistui säännöllisesti vuosikokouksiin terveyden niin salliessa ja esitti suorasukaisesti näkemyksiään niin liiton talouteen kuin strategiaan liittyvissä kysymyksissä. Pitkä ura antoi hänelle laajan perspektiivin ja hän otti useita kertoja vuodessa tärkeissä asioissa yhteyttä liiton pääsihteeriin. Hevosen hyvinvointi ja hevosmiestaidot sekä hevosen rooli nyky-yhteiskunnassamme olivat lähellä hänen sydäntään. Hän oli myös elävä tietosanakirja historiallisissa asioissa ja osasi omakohtaisesti kertoa sotien ja niitä seuranneiden vuosien hevosiin ja hevosurheiluun keskeisesti liittyvistä asioista ja tapahtumista. 

Viimeiset vuotensa Jansson vietti puolisonsa kanssa Nurmossa, lähellä tytärtään ja lapsenlapsiaan.

Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa.

Kunniapuheenjohtajamme muistoa kunnioittaen
Suomen Ratsastajainliitto ry

Viktor Jansson är borta
 
Finlands Ryttarförbunds hedersordförande, major Viktor Jansson avled måndagen den 25.9. i Seinäjoki. Han var född på nyårsaftonen 1919 i Viborg.

Janssons intresse för hästar och ridning väcktes redan i de unga pojkåren och han satt upp i sadeln i Viborg år 1932, för att snabbt avancera till en skicklig hoppryttare. Som värnpliktig valde han kavalleriet, men kriget satte stopp för en lovande ryttarkarriär. Då vinterkriget utbröt tjänstgjorde han i infanteriet och kämpade i krigets slutskede på Näset och Viborgska viken. I fortsättningskriget var han skvadronchef inom Nylands Dragonregemente.

Efter fredsslutet tjänstgjorde Jansson i Nylands Dragonregemente i Willmanstrand tills kavalleriet avhästades år 1947 och därefter i Huvudstaben innan han lämnade armén år 1949.

Efter att ha flyttat till Helsingfors 1947 åtog sig Jansson att vid sidan av sin huvudtjänst sköta sekreteraruppgifterna inom Finlands Ryttarförbund och blev även snabbt invald i förbundsstyrelsen. Han grundade förbundets informationsblad eller Kalender år 1948. Kalendern har alltsedan dess utkommit utan avbrott, från år 1965 under namnet Hippos.

Jansson var förbundets generalsekreterare, verksamhetsledare och redaktör till år 1960, då arbetet kallade honom till Tammerfors som varuhuschef för Stockmann. Tio år senare återvände han till Helsingfors och varuhuset här och kunde ännu aktivare delta i Ryttarförbundets verksamhet.

Jansson deltog i tre olympiska spel. I London 1948 var han reservryttare, då Olympiakommitténs valutamedel i sista minuten tröt och två av hästarna lämnades kvar på kajen då båten avgick till England. I Helsingfors 1952 deltog Jansson i banhoppning, och i Stockholm, där ryttarolympiaden arrangerades 1956 eftersom hästarna till följd av karantänsbestämmelserna inte kunde delta i Melbourne, var Jansson det finländska ryttarlagets chef och tränare.

I Ryttarförbundets styrelse satt Jansson i tre decennier och var dess ordförande åren 1974 - 1979, då han kallades till hedersordförande. Under Janssons tid upplevde ridsporten såväl ett uppvaknande efter kriget men också stora prövningar under 1960-talet, då antalet hästar reducerats, utbildningen var obefintlig och ridskolorna ytterst få. Vi får tacka Janssons skicklighet, erfarenhet, envishet och hängivenhet för mycket av det som i dag ses som en självklarhet inom en välmående ridsport. Jansson tog initiativet till att grunda Finlands Ridinstitut i Ypäjä för att skapa en enhetlig ridutbildning i vårt land. Institutet kämpade sig igenom många svårigheter och fortsätter idag inom det blomstrande Hästinstitutet i Ypäjä som landets främsta utbildnings- och träningscentrum. Jansson är också den person, som skapade den traditionella Finnderby-tävlingen och dess bana.

Också efter sin aktiva tid i styrelsen skötte Jansson flera viktiga förtroendeuppdrag inom ridsporten. Som en högt uppskattad och respekterad hedersordförande deltog han aktivt i förbundets verksamhet och deltog så långt hälsan tillät i årsmöten, där han framförde skarpa åsikter om både strategier och ekonomiska frågor. Tack vare sin långa karriär hade han ett brett perspektiv och tog ofta kontakt med förbundets generalsekreterare i aktuella och angelägna ärenden. Hästens välbefinnande och goda hästkunskaper var hjärteangelägenheter för honom, liksom hästens roll i dagens samhälle. Han var också ett levande uppslagsverk i historiska frågor och kunde av egen erfarenhet beskriva hästens och hästsportens öden under och efter krigen.

Sina sista levnadsår tillbringade Jansson tillsammans med sin hustru i Nurmo, nära dottern och barnbarnen.

Jordfästningen har ägt rum i närvaro av de närmaste.

Vi hedrar minnet av vår hedersordförande

Finlands Ryttarförbund rf