Jyrki Laine 90 vuotta

Turun Ratsastajien kunniapuheenjohtaja, SRL:n kunniajäsen Jyrki Laine täyttää 7. marraskuuta 90 vuotta.

Jyrki on toiminut TR:n puheenjohtajana vuosina 1982 – 1986.

Jyrki on toiminut SRL:n hallituksessa vuosina 1984 – 1987, joista varapuheenjohtajana vuodet 1985 – 1987. Suomen Ratsastusopiston (SRO) hallituksen puheenjohtajana Jyrki oli vuonna 1987. Suomen Ratsastusopisto muuttui Hevosopisto Oy:ksi vuoden 1990 alussa. Jyrki toimi Kristian Nymanin pyytämänä sen hallituksen puheenjohtajana alusta asti useita vuosia.

Jyrki Laine aloitti TR:n puheenjohtajana vuonna 1982, seurauksena alkoi voimakas Artukaisten kehittämisen kausi. Urheilutoiminnan puoli oli kunnossa, puitteet hyvän urheilun tuottamiseen vaativat parantamista, linjanveto tehtiin tältä pohjalta. Kilpailutoiminnan puitteita päätettiin kehittää ratkaisuilla jotka palvelevat ennen kaikkea päivittäistä toimintaa Artukaisissa. Mahdollisimman paljon kiinteitä ratkaisuja joiden ansiosta kilpailujen järjestäminen voidaan tehdä suhteellisen pienin ponnistuksin.

TR oli vuokralla Artukaisten kartanon tiloissa. Artukaisten kartanolta käsin Turun Kaupunki hoiti kaupungin maataloutta. Kartanolla asusti kaupungin tilanhoitaja. Tallirakennus, jonka vanhin osa on vuodelta 1814, oli huonossa kunnossa. Osa tallin tiloista oli yhteisiä kaupungin työntekijöiden kanssa. Seura oli siirtynyt Artukaisiin vuonna 1960 Kupittaalta. Seura oli rakentanut tallin sisätilat vuosien saatossa. Seuralla oli käytössä Messukentänkadun varressa oleva ns. tuntikenttä sekä vuonna 1967 rakennettu nykyisen Messukeskuksen alueella oleva pieni kaarihalli, koko 14x30 m.

Turun Malja, josta Turun Ratsastajat ennen kaikkea tunnetaan, järjestettiin Turun Urheilupuiston yläkentällä. Paikka oli hyvin tunnelmallinen paikka kilpailujen kannalta, mutta sitä ei ollut tehty varsinaisesti esteratsastukseen, pohja oli aivan liian kova. Lopulta pää tuli vastaan kilpailujen jatkamiseksi Urheilupuistossa.

Vuoden 1981 Malja järjestettiin viimeisen kerran Urheilupuistossa, vuoden 1982 Malja järjestettiin tuntikentällä. Tuntikenttää laajennettiin niin paljon kuin tilat antoivat periksi, verryttelyalue rakennettiin Messukeskuksen puolelle. Kiire oli kova, laajennukset saatiin tehtyä ajoissa ja Malja järjestettyä, mutta kilpailupaikalle piti tehdä jotain, pudotus Urheilupuiston mieleenpainuvista olosuhteista tuntikentän tarjoamiin puitteisiin oli suuri. Talous kuitenkin asettaa aina reunaehdot tekemiselle. Vuoden 1982 ratkaisulla haettiin aikaa, jota ei kuitenkaan paljoa ollut, oli jatkettava puitteitten kehittämistä saman tien. Jyrkin energisyydellä kaikesta selvittiin, vauhti tulevaisuuden rakentamiseen oli kova. Keskeiset ihmiset lähtivät kaikki innolla mukaan, näytettiin että kaikki on ihmisistä kiinni.

Artukaisten kartanon alue jalopuumetsineen on hyvin luonnon läheinen paikka ratsastuskeskuksen toimipaikaksi, mutta pelkkä luonto ei riitä, puitteet on rakennettava. Jalopuumetsän vieressä ollut peltoalue saatiin maatilalaitokselta uuden Malja-kentän pohjaksi. Kaupunki kuori pellon pinnassa olleen multakerroksen pois, seuran kustannuksella hoidettiin varsinaisen kentän rakentaminen. Kova haaste, koko alueella on metritolkulla sinistä savea, vanhaa merenpohjaa, joka elää omaa elämäänsä.

Kesällä 1982 rakennettiin Malja-kentästä ensimmäinen vaihe, laajennus nykyiseen kokoon tehtiin kesällä 1984. Malja-kentän viereen rakennettiin katsomo. Vesihauta rakennettiin kesällä 1985, jolloin puitteet vaativille kilpailuille saatiin aikaiseksi. Kilpailuja varten rakennettiin kiinteä kuulutusjärjestelmä. Tuntikenttä toimii kilpailujen aikana verryttelyalueena. Tuntikentän ja tallin välissä olevan lantalan ympärille rakennettiin kunnon seinät, avoin lantala ei luonnollisestikaan täyttänyt kilpailuille asetettavia vaatimuksia. 1984 saatiin vuokrattua Messukeskuksen alueella oleva Farman halli maneesiksi oman kaarihallin viereen, jolloin pienimuotoisten hallikilpailujenkin järjestäminen mahdollistui. Maneesi, jonka areenan koko on 18,5 x 45 m, oli huima parannus ratsastuksen ja kilpailutoiminnan harjoittamiseen. Seura teki halliin ratsastuspohjan, laidat, katsomon, tuomaritornin, suuria ponnistuksia nekin kaiken muun rakentamisen rinnalla. Malja-kentän kuulutusjärjestelmää laajennettiin kattamaan myös maneesit.

Tallin remontointi käynnistettiin samoihin aikoihin rakentamalla uusiksi ratsastuskoulun siipi, toisen siiven vuoro tuli pari kolme vuotta myöhemmin. Kaupunki korvasi tallin tiilikaton peltikatolla. Ratsastuskoulun siipi on entinen navetta, remontti aloitettiin purkamalla kaikki vanhat rakenteet talkoilla. Purkuoperaatio jäi kyllä ikuisesti mieleen, aivan omassa sarjassaan. Kun töihin ryhdyttiin niin niitä sitten myös tehtiin. Purkuoperaation jälkeen mentiin Jyrkin luo saunomaan ja puhdistautumaan kaikesta siitä mitä puretuista rakenteista löytyi. Oikeata yhteishengen luomista.

Kaikki investoinnit saatiin rahoitettua oman aktiivisen toiminnan kautta, pankkilainoja ei tarvittu traktorihankintoja lukuun ottamatta. Seuralla ei ollut siinä vaiheessa kiinteää omaisuutta, jota olisi voitu käyttää lainojen vakuutena. Jyrkin synnyttämästä yhteishengestä kertoo sekin että seuran johtokunta takasi traktorilainan henkilökohtaisesti ilman sen kummempia keskusteluja.

Tulorahoituksen turvaamiseksi järjestettiin useana kesänä myös kesäleirejä, ensin Lokalahdella Hermansaaren kartanossa, myöhemmin Koski TL:ssä Kosken kartanossa. Ratsastuskoulun oppilaskunta oli 80-luvulla valtaosaltaan junioreita, heille leirit olivat hienoja kokemuksia. Leireihin osallistui luonnollisesti myös seuran ulkopuolisia asiakkaita. Täytyy näin jälkeenpäin vain ihmetellä miten toiminnassa mukana olevat ihmiset venyivät vielä kesäleiritoimintaankin kaiken kehitystoiminnan lisäksi. Kaikki on ihmisistä kiinni.

Seuran tallissa olivat suurina tähtinä Raimo Aaltonen, Kristian Maunula ja Satu Väihkönen sekä monta muuta aktiivista kilpailijaa. Seuralla oli runsaasti urheilullista menestystä. Jyrki omalta osaltaan edisti urheilullista menestystä sponsoroimalla Hellaksen (Leafin) kautta Raimo Aaltosta ja tietysti Turun Maljaa. Pikkufinaali, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Kenraalin Malja, oli Hellaksen luokka. Omien menestys omissa kilpailuissa tietysti nosti seuran henkeä. Myös juniorien menestys ja kehitys olivat näkyvää, eri osapuolet tukivat toisiaan.

Puitteitten parantumisen tuloksena liitto pyysi seuraa järjestämään kesällä 1987 Nuorten ja ponien Pohjoismaiset mestaruuskilpailut sekä este- että kouluratsastuksessa. Turun Kaupunki rakensi sekä Malja-kentän että tuntikentän ympärille kiinteät putkiaidat. Koulukilpailut pidettiin Pahaniemessä keskellä teollisuusaluetta. Kilpailut olivat kokonaisuudessaan varsin onnistuneet. Kilpailijat vietiin Ukko-Pekalla Naantaliin, jossa vierailtiin Kultarannassa.

Puheenjohtajakautensakin jälkeen Jyrki on ollut jatkuvasti mukana auttamassa kilpailujen järjestämisessä monellakin eri tavalla, näkyvintä on tietysti ollut suora toiminta kentällä, sponsorointi niin ikään jatkui.

Puitteitten parantamista on jatkettu systemaattisesti Jyrkin vuoden 1982 linjausten mukaan.

Seura rakensi vuonna 1992 uuden maneesin Malja-kentän viereen, maneesi otettiin käyttöön alkuvuodesta 1993. Jyrki oli jäänyt juuri sopivasti eläkkeelle valvomaan rakennusprojektia. Jyrkin kokemuksista erilaisista rakennusprojekteista oli hankkeessa suurta hyötyä. Maneesin rakentamisen yhteydessä seura teki kaupungin kanssa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen, joka mahdollisti lainanoton ilman johtokunnan henkilökohtaisia takauksia. Maneesin rahoitukseen saatiin myös Opetusministeriön tukea.

Jyrki on ollut todella sitoutunut ratsastukseen. Eläkevuosien alkaessa lähestyä hän rakensi Ruskolle metsän keskelle omakotitalon lisäksi pienen alle kymmenen hevosen tallin, maneesin ja ratsastuskentän. Tallissa oli omien hevosten lisäksi muutama hoitohevonen. Jyrki käytti paljon aikaa jälkikasvunsa kilpailuharrastuksiin.

Ikävuosien karttuessa Jyrki on kuitenkin vaihtanut Ruskon maisemat Aurajokirannan maisemiin.

Jyrki on pitänyt tuntumaa seuran toimintaan jatkuvasti osallistumalla seuran vuosikokouksiin aivan paria kolme viime vuotta lukuun ottamatta. Jyrki nauttii suurta arvostusta kaikkien hänet tuntevien henkilöiden taholta.

Sydämelliset onnittelut 90-vuotiaalle kunniapuheenjohtajallemme,

Jyrkin hallituskumppanit ja töiden jatkajat,

Pentti Inkiläinen, Venla Väätänen, Juhani Reimari, Katri-Sisko Märri, Kristiina Hörkkö, Raimo Aaltonen