Kansallinen toimintakykyohjelma tulevan hallitusohjelman kärkihankkeeksi – liikuntajärjestöt ehdottavat 200 miljoonan euron investointia

24.3.2023

Liikuntajärjestöt vaativat tulevalta hallitukselta johtajuutta, tekoja ja investointeja, jotta tikittävä liikuntapommi saadaan purettua. Suomen Olympiakomitea, Finlands Svenska Idrott, Liikunnan Aluejärjestöt ja Suomen Työväen Urheiluliitto esittävät tulevan hallitusohjelman kärkihankkeeksi poikkihallinnollista toimintakykyohjelmaa, jolla puututaan liian vähäiseen liikkumiseen kaikkien ministeriöiden toimesta.

Vironmäen ponitalli. Kuva Sonja Holma.

 

Ohjelman toteuttamiseksi liikuntajärjestöt esittävät yhteensä 200 miljoonan euron vuosittaisia lisäinvestointeja. Liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttavat yhteiskunnalle yli 4,7 miljardin euron kustannukset vuosittain.

Suomen Olympiakomitean tiedote

– Ilman toimintakykyä ei ole tulevaisuutta. Liikkumattomuus uhkaa suomalaisten työ- ja toimintakykyä sekä fyysistä ja henkistä kriisinkestävyyttä. Liikkumattomuuskriisi murentaa sote-järjestelmän kantokyvyn ja koko hyvinvointiyhteiskuntamme perustan. Siksi suomalaisten toimintakyvyn ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen on asetettava tulevan hallitusohjelman kärkihankkeeksi, jyrähtävät Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto, Finlands Svenska Idrottin pääsihteeri Henrika Backlund, Liikunnan Aluejärjestöjen aluejohtajakollegion puheenjohtaja Aino-Maija Sirén ja Työväen Urheiluliiton pääsihteeri Riku Tapio.

Toimintakykyohjelmalla tulee olla valtioneuvostotasoinen johto ja poikkihallinnollinen ohjausmandaatti. Kansallista toimintakykyohjelmaa esitti tällä viikolla myös kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksia selvittänyt työryhmä.

– Suomi tarvitsee ryhtiliikkeen liikkumattomuuden ratkaisemiseksi. Kuntien liikuntapalveluiden, koulujen, liikunta-alan yritysten ja urheiluseurojen lisäksi liikkumattomuutta tulee ratkoa mm. työpaikoilla, terveyskeskuksissa, kutsunnoissa, laitosasumisessa, kaavoituksessa ja TE-toimistoissa. Jotta kriisi voidaan pysäyttää, meidän tulee toimia yhteiseen suuntaan vaikuttavasti ja poikkihallinnollisesti, painottavat järjestöt.

Tutustu tästä toimintakykyohjelmaan ja tarvittaviin investointeihin

 

Ratsastusharrastuksella on paljon annettavaa kansalliseen toimintakykyohjelmaan


Hevonen luo tasa-arvoa, harrastuksia ja hyvinvointia

  • Hevosta käytetään ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa sekä hyvinvointipalveluissa.
  • Hevonen kuntouttaa niin fyysisesti kuin henkisesti. Hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus vahvistaa tunnetaitoja, itsetuntoa ja elämänhallintaa. Hevosen kanssa toimiessa tulee myös kasvatettua arkiliikunnan määrää.
  • Hevonen on mukana monessa: se tarjoaa tasa-arvoisen liikuntaharrastuksen, hengähdysmahdollisuuden hektisestä arjesta, sosiaalisen tukiverkoston sekä auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä ja kuntoutuksessa.
  • Hevosharrastuksen parissa tehdään merkittävää nuorisotyötä.
  • Ratsastuskoulut tarjoavat lapsille ja nuorille turvallisen ja kasvattavan ympäristön.
  • Ratsastuksessa harrastetaan ja urheillaan ihmisen sukupuolesta, iästä tai rajoitteista riippumatta.
  • Koululaiskyselyissä ratsastus on toivotuimpien harrastusten joukossa vuosi toisensa jälkeen.
  • Hevosharrastukset ovat hyvin liitettävissä harrastamisen Suomen malliin.
  • Hevonen mahdollistaa elämyksiä ja vahvistaa luontoyhteyttä.