”Onhan se ihan uskomatonta, että olen joka kerta Euroopan paikan Suomelle ratsastanut ja päässyt kilpailemaan korkeimmalla mahdollisella tasolla. Aiemmat neljät paralympialaiset olen osallistunut omilla hevosillani. Nyt ensimmäisen kerran minulla on käytössä kaksi omistajiensa luona asuvaa hevosta, joista toinen lähtee.

Silmäleikkauksesta toipuva Karjalainen ei päässyt mukaan Helsingin Olympiastadionilla 30.1. pidettävään tilaisuuteen muiden maapaikan saaneiden ratsastajien kanssa. Tämä viikko menee häneltä leikkauksesta toipumiseen. Karjalainen kertoo harjoittelevansa muuten intensiivisesti kotona, ja hänellä on suunnitteilla neljät kansainväliset kilpailut ennen Pariisia.

Kellokoskelainen Karjalainen kuvailee hevosiaan värikkäin sanoin ja tunteella.

”Supremo on rutinoitunut ja nöyrä 15-vuotias iso ruuna, joka käynyt omistajansa Pia Reitin kanssa monet lajimme arvokisat Tokion paralympialaisia myöten. Kuuliainen "Seppo" on hyvin käyttäytyvä ja äärimmäisen luotettava ja varma kisakumppani, joka rakastaa olla parrasvaloissa. Yhteistyömme alkoi viime elokuussa. Meillä on takana 4 kansainväliset kilpailut eli 12 starttia.”

”Kameo on aiemman hevoseni Dr Doolittlen saappaisiin sujahtava "velikulta". "Kamu" on laadukas 16-vuotias ruuna, joka kilpaili Interiin asti omistajansa Sara Maattola-Lindholmin kanssa, ja tyttären Coco Roineen kanssa kansainvälisellä junioreiden tasolla kilpaillut vuoteen 2022 asti. Kamu on hyvin samanlainen kuin Dr Doolittle, ja siksi tuntuu niin tutulta myös ratsastaa. Huumorintajua ei tältä pojalta puutu. Saran kanssa meillä on 25. vuoden yhteinen historia, mutta hevosen kanssa toistaiseksi yhdet hyvin menneet kansainväliset kilpailut ja kolme starttia.”

Pararatsastuksessa urheilijat luokitellaan viiteen ryhmään. Karjalainen ratsastaa ryhmässä I, jossa kaikki liikkeet esitetään käynnissä. Ryhmään I kuuluvat vaikeavammaiset ja ryhmään V lievimmin vammaiset urheilijat. Luokittelu on vammaisurheilussa erittäin tärkeää, jotta saadaan minimoitua vamman vaikutus itse kilpailusuoritukseen ja kilpaileminen näin mahdollisimman tasavertaiseksi.

Ryhmän I urheilijoilla on vaikea liikuntavamma, joka vaikuttaa kaikkiin neljään raajaan sekä keskivartaloon. Useimmiten urheilija käyttää pyörätuolia jokapäiväisessä elämässään.

”Olen ainut tällä tasolla kilpaileva pararatsastaja maailmassa, jolla on sekä näkö- että liikuntavamma. Vaikka näkövammani on ns. liitännäisvamma, luokitukseni on tehty kilpailuryhmään liikuntavammasta, tuo näkövammani paljon haasteita. Isoin haaste on keskilinjan ratsastus, kun en näe ottaa 40 metrin päähän suoraa linjaa eli en tiedä, mihin tähdätä. Esimerkiksi luulen olevani C:ssa, mutta olenkin metrin sen vieressä.

”Käynti on armoton askellaji, kun etenee hitaasti ja kaikki näkyy. Tempon ylläpidossa on haasteita, kun en hahmota, millä vauhdilla hevonen etenee rytmin pysyessä kuitenkin koko ajan samana. Lasken hevosen askelia, ja jos kulma liikkeeseen on liian jyrkkä tai avoin, ei kuvio olekaan välttämättä oikean kokoinen tai lopetettu oikeassa paikassa.”

”Ratsastukseni on täysin vasemman puolen varassa, eikä sekään toimi normaalisti. Hevosillakin on paljon oppimista erilaisista apujen käytöstäni ja mitä ne tarkoittavat, mutta Supermo ja Kameo ymmärtävät minua yllättävän hyvin. Näitä asioita treenaamme ja opimme. Vahvistamme hyvää, heikkouksista olen valmis luopumaan. En ole huolissani jäljellä olevasta treeniajasta. Haasteet on ennenkin selätetty. Työtä, työtä ja työtä…”, kuvailee sitkeä pararatsastajamme Karjalainen.