Kengitys vaikuttaa merkittävästi hevosen hyvinvointiin. Työ vaatii ammattitaitoa: kuvassa ammattitutkinnon suorittanut kengitysseppä Simo Hietanen ja Ypäjän Hevosopiston opetushevonen Ylaz. Kuva Kaisa Kähö.

Suomalaisen kengityssepän ammattitutkinnon suorittaneet voivat vastaisuudessa kutsua itseään sertifioiduiksi EU-kengityssepiksi (Certified Euro-Farrier).

Uuden, ammattitaidon takaavan nimikkeen myöntää Euroopan kengitysseppäyhdistysten liitto EFFA. Lyhennettä CE-F saavat käyttää kengityssepät, jotka ovat suorittaneet EFFAn standardit täyttävän tutkinnon kotimaassaan. Ensimmäiset EU-sertifikaatit jaettiin liiton kokouksessa Ranskan Saumurissa 15. marraskuuta.

Tällä hetkellä EFFA hyväksyy kuuden maan tutkinnot. Kelpoisia ovat Suomi, Iso-Britannia, Itävalta, Sveitsi, Tanska ja Hollanti. Maita saattaa tulla lisää sitä mukaa, kun niissä annettu koulutus täyttää tiukat standardit.

Kengityssepän ammattitutkinnon järjestämisoikeus on Suomessa kahdella oppilaitoksella. Tutkintotilaisuuksia saavat järjestää Ypäjän Hevosopisto ja Ylä-Savon ammat-tiopisto Kiuruvedellä.

- Uudistuksen taustalla on huoli hevosten hyvinvoinnista. Englannissa ja Saksassa kengitysseppä on aiemmin ollut suojattu ammattinimike, ihan niin kuin lääkäri tai farmaseutti. EU-lainsäädännön mukaan nämä isotkaan hevosmaat eivät voi enää suojata nimikettä, ja sertifiointi auttaa hevosenomistajia varmistamaan sepän osaamisen tason koko Euroopassa, kertoo Suomen kengitysseppäyhdistyksen kansainvälisistä asioista vastaava Olli-Pekka Johansson.

EFFAn edustajat vierailivat viime keväänä Ypäjän Hevosopistolla ja tarkkailivat silloin kengityssepän ammattitutkinnon tasoa ja toteutusta. Delegaatiossa olivat mukana tutkinnot Englannissa vastaanottava Howard Cooper, sikäläisen seppäliiton toiminnanjohtaja Miles Williamson-Noble ja kengitysseppämestari George Rhys Itävallasta.
Kommentit olivat erittäin positiivisia.

- Voimme olla todella tyytyväisiä suomalaisen tutkinnon tasoon. Delegaatio vieraili useissa maissa, joista läheskään kaikki eivät läpäisseet seulaa, jatkaa Johansson.

EFFAn jäsenmaat ovat laatineet tutkinnoille yhtenäiset laatuvaatimukset EU:n Leonardo da Vinci -projektin puitteissa. Jäsenmaita ovat tällä hetkellä Ruotsi, Suomi, Tanska, Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Iso-Britannia, Irlanti, Hollanti, Espanja, Islanti, Unkari ja Tšekki. 
EFFAn tavoitteena on paitsi antaa osaaville ammattilaisille tunnustusta myös kannustaa järjestelmän ulkopuolelle jääviä maita kehittämään koulutustaan riittävälle tasolle. Kunkin jäsenmaan kengitysseppäjärjestö pitää yllä rekisteriä sertifioiduista sepistä. Nimet julkaistaan myös kansainvälisen liiton sivuilla.

Kengityssepistä ja kengittäjistä pulaa

Suomessa koko hevostalous on viime vuosina kasvanut hurjaa vauhtia, ja hevosmäärä on jo yli 70.000. Ammattitaitoista kengittäjistä on pulaa.

Kengittämisen perusteita voi Ypäjän ja Kiuruveden lisäksi opiskella joissakin alan oppilaitoksissa hevostenhoitajien koulutuksessa tai oppisopimuksella.
Perustutkinnon suorittaneet hallitsevat kengityksen perusteet. Kun he saavat lisää kokemusta työelämästä, he voivat hakeutua kengityssepän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ja suorittaa tutkinnon. 

- Vaativampi työ, esim. erikoiskengitys edellyttää laajempaa osaamista. Ammattitutkinnossa pitää jo osata mm. yleisimmät sairaskengitykset, niihin tarvittavien kenkien valmistus ja takominen. Lisäksi edellytetään vahvaa hevosen anatomian ja terveyden tuntemusta ja mm. yritystalouden ja asiakaspalvelun osaamista, kertoo Johansson, joka itsekin on mukana arvioimassa suorituksia.

Ammattitutkinto on Suomessa suhteellisen uusi ilmiö, ensimmäiset kengityssepät suorittivat tutkintonsa vuonna 1999.     

- Suomalainen tutkinto on tiukka. Ypäjä käytti alkuvuosina yhtenä arvioitsijana ulkomaista asiantuntijaa varmistamassa tason kansainvälisyyden: tämä oli hyvä linjaus, niin kuin EFFAn antama tunnustus nyt osoittaa, toteaa Johansson.

Suomen kengitysseppäyhdistyksessä on noin 150 jäsentä, joista 65 on tähän mennessä suorittanut ammattitutkinnon.

Tiedote: Kirsti Piminäinen, Hevosopisto