Hevoskasvatusseminaari Ypäjällä:
Menestys hevosjalostuksessa ei ole pelkkää onnea

Yli kahdeksankymmentä urheiluhevosten kasvatuksesta kiinnostunutta kuulijaa kokoontui Hevosopistolle Ypäjälle kuulemaan Holstein-kasvatuksen asiantuntijaa Otto-Boje Schoofia Saksasta sekä hollantilaisia alkionsiirtoon erikoistuneita diplomi-insinööri Ton Vullersia ja eläinlääkäri Ben Horsmansia. Menestyksen saavuttamiseen tarvitaan palavaa kiinnostusta, kärsivällisyyttä, valmiutta panostaa jalostustyöhön sekä suunnaton määrä jatkuvaa tiedon hankintaa. Kasvattajan tulee asettaa itselleen selkeä tavoite. Kasvatanko este- vai kouluhevosia? Mitkä ulkoiset ominaisuudet ovat tärkeitä? Mitkä verilinjat sopivat? Mitkä markkinointikanavat valitsen? Sitten alkaa pitkäjännitteinen työ.

Hevosopistolla järjestetyn seminaarin tarkoitus oli tukea määrätietoista ja tavoitteellista kasvatustyötä ja edistää suomalaisten kasvattajien pyrkimyksiä kohti kestävää innostusta. Osallistujien mielestä päivän anti oli erinomainen. Parasta oli mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan. Kasvattajat olivat tuoneet mukanaan hevostensa polveutumistiedot ja saivat Schoofilta ehdotuksia oriin valintaan.
- Tämä oli aivan mieletön mahdollisuus. Edes saksalaiset kasvattajat eivät saa tällaista henkilökohtaista neuvontaa huipputason asiantuntijoilta. Nyt saatujen neuvojen tulokset alkavat sitten näkyä 5-6 vuoden kuluttua. Kerrassaan ainutlaatuinen tilaisuus, sanoi seitsemän siitostamman omistaja Pirkko Haikkala Laajan tallilta Keski-Suomesta.

Tamma on tärkeä

Vanhat hyväksi havaitut tammalinjat ovat Schoofin mukaan Holsteinissa onnistuneen estehevosjalostuksen arvokkainta pääomaa. Seminaarin asiantuntijoiden mukaan 70 % ominaisuuksista periytyy tammalinjasta. Tamman omistajan tulee ennen astutuspäätöksen tekemistä varmistua siitä, että tamman rakenne on hyvä, rakenteellisen perustan pitää olla kunnossa. - Hyvä tyyppi ei kuitenkaan kerro kaikkea suorituskyvystä. Myös lihaksiston pitää olla rakennettavissa, ja hevosella tulee olla hyvät jalat ja kaviot. Hyvällä hyppyhevosella kinner on alla. Kintereessä piilee voima, mutta myös kulutus kohdistuu siihen, joten kintereen tulee olla vahva ja leveä myös edestä katsottuna. Hevosen liikkeiden tulee olla suorat ja sen pitää osata kantaa itsensä hyvässä tasapainossa, luetteli Schoof.

On tärkeää tutkia tamma huolellisesti, jotta tiedetään, että se on terve, että se voi tulla kantavaksi ja kantaa varsan sen syntymään saakka. Nykyisin voidaan mm. tutkia ovatko mahdolliset irtopalat perinnöllistä alkuperää vai seurausta hevosen ruokintaan ja liikuntaan liittyvästä puutteesta. - Myönteisesti tamman tiinehtyvyyteen vaikuttavat mm. ruokinta, päivänvalon määrä ja lämpötila. Lisäksi tammalle on hyötyä siitä, että se asuu tallissa, jossa on ori, sanoi eläinlääkäri Ben Horsmans.

Seuraavaksi on tutkittava tamman polveutumistiedot. Huippuhevosia syntyy vain hyvistä verilinjoista. Hyviä tuloksia syntyy kun parhaalle tammalle löydetään paras ori. Lisäksi tammalla itsellään pitää olla hyvä luonne, hyvä ratsastettavuus ja riittävä hyppykyky. Hevosen tehtävä on olla ratsastajan yhteistyökumppani, joten sen tulee omata sekä fyysiset että psyykkiset edellytykset tehdä työnsä hyvin.

- Nykyisin tarvitaan estehevosia, jotka ovat herkkiä ja varovaisia. Hevosilla pitää olla hyvä reaktiokyky. Kansainväliset huippuratsastajat eivät välitä siitä mitä kantakirjaa hevonen edustaa tai missä maassa se on syntynyt. Heitä kiinnostaa vain se, onko hevonen riittävän hyvä. Vain erikoistuminen jalostuksessa kannattaa taloudellisesti. Tästä syystä Holstein on erikoistunut juuri estehevosiin, muistutti Schoof.

Sole Molander Helsingistä oli hakemassa neuvoa kolmen tammansa tuleviin orivalintoihin. - Merkittävin anti päivässä oli tammalinjojen suuren merkityksen korostaminen. Nämä asiantuntijat pitivät tamman polveutumista melkein tärkeämpänä kuin oriin. Sain neuvoksi, ettei kannata astuttaa tammaa vain, jotta saisi varsan. Jalostuksessa täytyy olla päämäärä. Yhdestä tammastani sain tietää, ettei sitä kannata varsottaa lainkaan. Se edustaa vanhanaikaista sukulinjaa. Varsasta ei tulisi nykyaikaista urheiluhevosta, vaikka tamma itse onkin ollut erittäin hyvä suoritushevonen, kertoi Sole Molander.

- Ajattelemista antoi myös se, miten valtava merkitys suvuilla ylipäätään on. On varsinaista taidetta vahvistaa toivottuja ominaisuuksia esimerkiksi linjasiitoksella ja samanaikaisesti osata tehdä valinnat siten, että haittavaikutuksia ei tule, jatkoi Molander.

Alkionsiirrolla nopeutetaan jalostusta

Schoof uskoo alkioiden siirron tuomiin mahdollisuuksiin hevosjalostuksessa. Näin huippuyksilöitä saadaan nopeammin kuin perinteisellä menetelmällä, jolloin tamma varsoo kerran vuodessa. - Alkionsiirtomenetelmä antaa mahdollisuuden nopeuttaa hevosjalostusta noin kymmenellä prosentilla, sanoo Schoof.

Korkeiden kustannusten vuoksi menetelmää kannattaa toistaiseksi käyttää vain kun kyseessä ovat todelliset huippuyksilöt. Näissä tapauksissa tamma voi esimerkiksi keskittyä kilpailu-uraansa ja saada samalla jälkeläisiä. Menetelmä mahdollistaa myös 2-vuotiaiden tammojen käyttämisen jalostukseen sekä sen, että samasta tammasta voidaan samana vuonna saada jälkeläisiä useammasta eri oriista.

Sekä Ton Vuellers että Ben Horsmans korostivat alustuksissaan tamman kattavaa terveystarkastusta ennen astuttamispäätöksen tekemistä. Onnistunut alkionsiirto-ohjelma vaatii suuren määrän asiantuntijoita. Tarvitaan kasvattaja, joka tuntee sukulinjat erinomaisesti. Hän tarvitsee tuekseen kilpaurheilun asiantuntijan osaamista. He tarvitsevat genetiikkaan perehtyneen tutkijan, joka neuvoo sisä- ja linjasiitoskysymyksissä, tuntee irtopalaongelmat, ja hallitsee geenimarkkerit sekä jalostusindeksit. Lisäksi tarvitaan eläinlääkäri, joka huolehtii tammojen terveydestä, ja kaikesta muusta eläinlääketieteen osa-alueeseen kuuluvasta työstä.

Nuori hevonen oppii leikkimällä

Suomalaiset kasvattajat olivat tuoneet Ypäjälle 12 hevosta asiantuntijoiden arvioitavaksi irtohypityksessä. Otto-Boje Schoof painotti leikin kautta oppimista ja onnistumista. - Jos tulee virhe, estettä pitää laskea. Varsoja ei saa hypittää liikaa, eikä nuorilta hevosilta saa vaatia liian paljon. Hevosen sydäntä ei saa särkeä, vaan ilon pitää säilyä kaikessa tekemisessä. Nuorelle hevoselle pitää antaa aikaa tottua uuteen ympäristöön ja yleisöön, jotta sen suoritusta voidaan arvioida, painotti Schoof.

Juha Salonen Kirkkonummelta oli tuonut arvioitavaksi neljä kasvattiaan. - Erinomainen oppimistilaisuus hevosille. On tärkeää, että nuoret hevoset pääsevät matkustamaan ja näkemään paikkoja. Tämä oli hevosilleni oikein hyvä tilaisuus ja kokonaisuutena hyvä päivä, totesi Juha Salonen.

Tulevaisuuden haaste on ratsastustaito

Holsteinissa on yli sadan vuoden määrätietoisella jalostuksella kehitetty kyvykäs estehevonen. Tavoitteena on säilyttää nykytaso ja kehittää ratsastettavuuteen liittyviä ominaisuuksia. Hevosten tulee kyetä ottamaan takapää alle ja olemaan kevyitä ratsastajan kädelle. Avainasemassa ovat myös ratsastajien taidot.

- On suuri haaste kouluttaa ratsastajia kouluttamaan nuoria lahjakkaita hevosia. Ilman oikeanlaista valmennusta ja hyvää ratsastusta paraskaan hevonen ei pääse huipulle. Tarvitsemme ratsastajia, joilla on sekä tunnetta että taitoa viedä hevosia eteenpäin. Mielestäni hevosen osuus on 30-50% ja ratsastajan vaikutus vähintään 50 %, sanoi Schoof.

Yksi ratsastettavuuteen myönteisesti vaikuttava tekijä on englantilaisen täysiverisen käyttö jalostuksessa. Kun valitaan estehevosten jalostukseen sopivaa täysiverihevosta, kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Parhaan tuloksen antaa yleensä suurikokoinen, raskaampi täysiverihevonen, jollaisia ovat mm. saksalaiset, englantilaiset ja irlantilaiset risuestelaukkahevoset. Sprinttereiksi jalostetut lyhyiden matkojen juoksijat eivät yleensä sovellu esteratsujalostukseen. Hyvinä esimerkkeinä täysiverisen vaikutuksesta huippuhyppääjien jalostuksessa Schoof mainitsi Ruotsissa kasvatetut estehevoset Butterfly Flipin, Myntan sekä ranskalaisen Dollar du Murierin. Kaikilla kolmella on puoliveriset isät ja täysiveritaustainen tammalinja.