Monty Roberts:
Hevonen arvioi ihmisen tekoja

Maailmankuulu hevosten kouluttaja, 71-vuotias Monty Roberts veti Hevosopiston Ypäjä-hallin täyteen kahtena perättäisenä päivänä. Noin 2500 henkilöä seurasi koulutus- ja valmennusesitystä hiiskumattoman hiljaa. Käytösongelmaiset hevoset vastasivat poikkeuksetta Robertsin tapaan käsitellä niitä, ja osa hevosten omistajista liikuttui kyyneliin nähtyään hevosensa käytöksen olevan muutettavissa. Niin helposti ja kauniisti, ilman väkivaltaa. Näytöksen päättyessä yleisö kiitti Robertisia osoittamalla suosiotaan seisten.

Monikymmenvuotisen hevosten käsittelykokemuksen ohella Roberts on eläinten käyttäytymistieteen, etologian tohtori ja johtaa Kaliforniassa voittoa tavoittelematonta säätiötä, jossa voi kouluttautua hevosten käsittelijäksi. Toinen hänen koulutuskeskuksistaan sijaitsee Hollannissa.

Hevosen maailma muuttuu kun ihminen muuttuu
Robertsin elämäntehtävä on kiertää maailmaa pitämässä näytöksiä, joiden tavoitteena on varmistaa hänen osaamisensa siirto tuleville hevosihmisten sukupolville.
- Tavoitteenani on parempi maailma hevosille ja hevosihmisille, hän sanoi kehottaen yleisöä opettelemaan hevosen kielen hänen oman kieleensä sijasta. Vain muuttamalla ihmisten käytöstä, voimme tehdä maailmasta hevoselle paremman paikan, hän totesi.
Kuvassa Martta Elonheimon 12-vuotias Bypass harjoittelee ratsastajan hyväksymistä Annie-nuken avulla. Annien jälkeen satulaan nousi Robertsia avustava Dan Wilson.

Hevonen on saaliseläin ja tuntee olonsa turvalliseksi kun sillä on paljon aukeaa maastoa ympärillään, koska saalistajat on helppo havaita aukeilla. Hevosella on kaksi viettiä yli muiden: elossa pysyminen ja lisääntyminen. Hevonen on vastuussa hengestään, ja siksi sen ensimmäinen reaktio kaikkeen tuntemattomaan on pako. Vaaran uhatessa hevonen ensin pakenee noin puolen kilometrin päähän, vasta sitten se on valmis tarkkailemaan vaaran aiheuttajaa.

- Kun hevonen kohtaa ihmisen, se arvioi meitä vain meidän tekojemme perusteella. Kohdatessaan vaaran, se pakenee ensin noin puolen kilometrin matkan ja ryhtyy sitten neuvottelemaan pelon aiheuttajan kanssa, selitti Roberts.

Käsitellessään hevosia Roberts käytti vain itse kehittämäänsä Dually Halter -nimistä koulutusriimulla, joka kiristyy kun hevonen vetää vastaan ja löystyy kun hevonen liikkuu toivottuun suuntaan. Koko koulutusmenetelmälleen hän on antanut nimen Join-up, "yhdistyminen". Tämä on hetki, jolloin pyöröaitauksessa oleva koulutettava hevonen vapaaehtoisesti päättää tulla Robertsin luo hyväksyen hänet.

Kuvassa 4-vuotiaan vaikeasti talutettavan ja käsiteltävän arabihevoen omistaja Erja Seppälä kiittämässä Robertsia onnistuneen koulutusistunnon jälkeen.

Vain rento ja luottavainen hevonen oppii
Roberts aloitti tervehtimällä hevosta, silittämällä sen otsaa ja koskettelemalla sitä. Sitten hän talutti hevosta pysäyttäen ja peruuttaen. Kun pysäytys, peruutus ja liikkeelle lähtö sujuivat, hän pyysi hevosta lähtemään liikkeelle, ja antoi sen juosta pyöröaitauksessa noin puolen kilometrin matkan. Sen jälkeen hevonen oli valmis kohdistamaan huomionsa Robertsiin ja kuuntelemaan hänen pyyntöjään hyväksyen ne.

Kuuntelemisen merkki oli sisemmän korvan kääntäminen Robertsia kohti, hevonen myös alkoi kuolata, ehkä nuolla huuliaan, ja alkoi vähitellen kantaa kaulaansa matalammalla. Roberts kertoi, että suun käyttö perustuu siihen, että pelokas hevonen ei syö. Kun hevonen alkaa rentoutua, syömiseen liittyvät liikkeet käynnistyvät. Mitä lähempänä maata hevosen pää on, sitä rennompi hevonen on, koska laiduntaessa hevosen pää on maassa.

Hevoset palasivat ympyräuralta Robertsin luo hetkellä, jota hän kutsuu yhdistymiseksi. Kouluttaja kääntää hartiansa 45 asteen kulmaan ja hevonen seuraa häntä. Roberts ikään kuin haki hevosen luokseen hartiamerkin avulla.

Oppiminen alkaa vasta kun hevosen adrenaliinitaso laskee. Hälytystilassa hevosen vastaanotto on kiinni. Roberts sanoi. Hänen tilastonsa satulaan totutettavista hevosista oli mielenkiintoinen. 65 % pukittaa kun satula on selässä ensimmäistä kertaa, mutta vain 5 % pukittaa kun ratsastaja on selässä ensimmäistä kertaa.

- Hevoset eivät suunnittele eivätkä valehtele, mutta ne oppivat nopeasti käyttämään hyväkseen käsittelijän heikkouksia, Roberts sanoi.

Hevosta ei saa hemmotella
- On väärin hevosta kohtaan hemmotella sitä. Hevonen on kuin hemmoteltu lapsi, se ei ole tyytyväinen koskaan. Hevoset voivat hyvin ja tuntevat olonsa turvalliseksi kun niillä on selkeät rajat ja ne tietävät mikä on oikein ja mikä on väärin. Rajojen rakentamiseen ei kuitenkaan koskaan pidä käyttää väkivaltaa. Väkivalloin saavutetaan vain pelkoa.

Robertsin Dually halter -riimu on toimiva väline hevosen koulutuksessa, koska se ei aiheuta kipua, ja hevonen voi itse päättää löystyykö riimu vai kiristyykö se. Esimerkiksi kaikki lastausongelmista kärsivät hevoset menivät sisään traileriin vaivatta heti kun ne olivat oppineet riimussa pysähtymään, peruuttamaan ja lähtemään jälleen liikkeelle sekä hyväksyttyään yhdistymisharjoituksen kautta käsittelijän. Käsittelijän jälkeen omistajat saivat harjoitella hevostensa lastaamista, ja kaikki onnistuvat. Näytöspaikalle kilometrien päästä talutetut hevoset voitiin kuljettaa kotiin.

Roberts kehotti kaikkia hevosia kuljettavi aharjoitetlemaan lastausta ennnen kuin hevonen tdella aiotaan viedä jonnekin. Kun lastataa, hevosen täytyy hyväksyä taluttaja, osata seurata taluttajaa, pysähtyä, peruuttaa ja lähteä liikkeelle. Lastaussillan pitää oll aidattu. Jos siirrettäviä seiniä ei ole, voi auton tai trailerin peruuttaa seinän tai tarhan aidan viereen. Lastatessa pitää aina käyttää pitkää köyttä tai liinaa.

Ongelma ei ratkea, jos se unohdetaan
Valitessaan näytöksissä käytettäviä hevosia, hän kuuntelee omistajaa, jonka tehtävä on kertoa hevosen käytöksestä. Samanaikaisesti hevonen kävelee ja ravaa aitauksessa Vain ongelmat, jotka tulevat esille yleisön edessä, ovat näytöksissä hyödyllisiä. Esimerkiksi liikenteen melusta kuljetuksissa häiriintyvät hevoset eivät sovellu yleisönäytöksiin, koska liikennettä ei voi tuoda yleisön luo. Käytösongelmia, jotka sopivat erittäin hyvin yleisötilaisuuksiin ovat esimerkiksi lastausongelmat ja satulaan ja ratsastajaan totuttaminen.

On myös tärkeää että hevonen, jota käsitellään, on sataprosenttisen terve. Eläinlääkäri on läsnä valintatilaisuudessa, ja hevoset on myös tarkistettu etukäteen, ennen saapumista valintatilaisuuteen.
- Jos hevosella on kipuja, se ei voi rentoutua ja keskittyä oppimiseen, sanoi Roberts.

Yllä Inga Karhumaan kimo ensin koskettaa lastaussiltaa empien, ja muutaman harjoituskerran jälkeen hevonen kävelee itse sisään pitkällä liinalla.Taluttaja odottaa sisällä trailerissa.

On välttämätöntä tarttua ongelmaan, jotta se voidaan poistaa. Jos hevonen esimerkiksi pelkää ihmistä selässään, on meidän löydettävä tapa, jolla se oppii hyväksymään ratsastajan, selitti Roberts. Tähän tarkoitukseen hänellä oli mukanaan keinojalat, jotka voi kiinnittää satulaan ratsastajan jalkojen paikalle. Kun hevonen oppi hyväksymään ne, sidottiin satulaan nukkeratsastaja "Annie". Vasta sitten oli oikean ratsastajan vuoro. Hyvin peloissaan olevien hevosten kanssa Roberts käyttää myös muovipussin suikaleista sidottua moppia, jolla hän koskettelee hevosta eri puolelle sen kehoa. Vasta kun hevonen hyväksyy muovisuikaleiden kosketuksen, on aika satuloida.

Kuvassa Inga Karhumaa 7-vuotiaan hevosensa kanssa valmiina halaamaan Robertsia kiitokseksi.

Kolme syntiä ja yksi kysymys
Roberts luetteli kolme hevosihmisten pahinta syntiä. Ne ovat väkivalta, hevosen juoksuttaminen yhdellä liinalla (koska hevosesta tulee vino) ja makupalojen antaminen kädestä.

- Itse asiassa ei ole ongelmahevosia, on vain hevosia, joilla on ongelmia ihmisten kanssa. Väkivalta on suurin ongelma. Missään tilanteessa ei ole mitään syytä lyödä hevosta, hän painotti.
Jokaisella kohtaamallani hevosella on oikeus kertoa minulle, että olen väärässä, mutta kenelläkään ei ole oikeutta sanoa hevoselle, että nyt sinun on tehtävä mitä minä halua, tai muuten lyön sinua. Joka aamu kun herään alan tehdä virheitä. Illan tullen se meistä, joka päivän kuluessa tekee vähiten virheitä, on viettänyt onnistuneimman päivän, Roberts filosofoi.

Ajattelemisen aihetta Roberts antoi kysyessään miten perustelemme sen, että kaikkialla maailmassa hevostarvikeliikkeiden eniten myyty tuote on raippa.

Yllä kuvassa Monty Roberts jakaa nimikirjoituksia mm kirjaansa From My Hands To Yours, joka myytiin loppuun jo ensimmäisenä näytöspäivänä.

Lue lisää 20.4 sivulta www.helsinkihorseshow.fi
Silloin sivulta löytyy tietoa Monty Roberts -tuotteiden tilauksesta Suomesta ja hänen
tulevien kurssiensa järjestämisestä.

Lisätietoja: www.montyroberts.com

Teksti Petra Skarra
Kuvat Marcus Westermark