Ratsastuksen suosio jatkaa kasvuaan 19-65 -vuotiaiden harrastuksena. Nyt aikuisia lajin harrastajia on 4.5. julkaistun kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan 81'000. Kaksi viikkoa sitten julkaistussa tutkimuksessa lasten ja nuorten harrastajamäärä on 63'000. Kasvua neljä vuotta sitten julkaistusta edellisestä tutkimuksesta on yhteensä 27'000, josta aikuisten osuus on 17'000 ja lasten ja nuorten 10' 000.  Aikuisväestön joukossa ratsastusharrastus on kasvanut 21 %. Potentiaalisten lajin harrastajien määrä eli aikuisten, jotka ilmoittavat halukkuutensa alkaa harrastaa lajia on nyt 67,000, kun vastaava luku neljä vuotta sitten oli 57'000.

Yhteensä vuotuisella tasolla harrastajien määrä 144'000. Kesällä harrastajamäärissä selkeä piikki, ja kesäkaudella ratsastuksella on arviomme mukaan yli 160'000 harrastajaa. 
Ratsastus on 10. suosituin paikan päällä seurattavista lajeista.

Sekä aikuisliikunnan että lasten ja nuorten tutkimusosioiden esittelykalvot löytyvät myös osoitteestawww.slu.fi/liikuntatutkimus.

Suomen Kuntoliikuntaliiton tiedote:

Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010:
Suomessa on nyt kuntosali- ja juoksubuumi

Aikuiset (19-65-vuotiaat) liikkuvat intensiivisemmin ja useammin kuin koskaan. Liikuntaharrastus on tietoinen elämänhallinnan väline. Tässä asetelmassa menestyvät ne liikuntapaikat ja -lajit, jotka pystytään sovittamaan parhaiten kiireiseen elämänrytmiin. Myös seniorit (66-79-vuotiaat) ovat löytäneet kuntokeskukset ja heidän liikunnastaan on entistä intensiivisempää.

Kansallinen liikunnan suurtutkimus on julkaistu neljän vuoden välein vuodesta 1994 lähtien. Juuri ilmestyneet tulokset heijastavat tämän hetkistä, suomalaisten aikuisten liikuntakulttuuria.

Juoksulenkkeilyn uusi tuleminen

Suomalaisten aikuisten suosituimpia liikuntalajeja ovat kävely (1 790 000 harrastajaa), pyöräily (845 000) ja kuntosaliharjoittelu.

Eniten suosiotaan lisänneitä lajeja ovat puolestaan kuntosaliharjoittelu (713 000 harrastajaa, kasvua +189 000), juoksulenkkeily (639 000 harrastajaa, kasvua +143 000) , luistelu (88 000 harrastajaa, kasvua + 32 000), tanssi (114 000 harrastajaa, kasvua +83 000), golf (100 000 harrastajaa, kasvua +19 000).
Ratsastusta harrastaa jo 81 000 aikuista, jossa edelliseen tutkimukseen kasvua +17 000 . Kasvu ensimmäisestä, 1994 tehdystä liikuntatutkimuksesta on peräti +59 000 harrastajaa!

- Juoksu tekee selvästi uutta tulemista ja on omassa luokassaan verrattuna muihin. Lajin luultiin olevan jo lasku-uralla, mutta sillä onkin uusi tulevaisuus, sanoo tutkimuksen toteutuksesta vastannut johtaja Juhani Pehkonen TNS Gallupista.

- Miehet pääkaupunkiseudulla ovat tutkimuksen mukaan lisänneet osallistumistaan joukkotapahtumiin (25 %, aikaisemmin 20 %), muun muassa erilaisiin maratoneihin.
- Myös tanssi on noussut suurten lajien joukkoon. Sen suosiota ovat epäilemättä kasvattaneet tv:n suositut tanssiohjelmat.
Liikunnalliset seniorit

Senioreiden liikuntaharrastus on kasvanut merkittävästi. 65 prosenttia seniorikansalaisista harrastaa liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa.
Suosituimpia lajeja ovat kävelylenkkeily, pyöräily, sauvakävely, hiihto, voimistelu, uinti sekä kuntosaliharjoittelu. Suosiotaan eniten kasvattaneita näistä ovat sauvakävely, voimistelu, hiihto ja kuntosaliharjoittelu. Menettäjiin kuuluvat puolestaan pyöräily ja kävelylenkkeily.

EU:n liikunnallisin kansa

Euroopan komissio julkaisi maaliskuun lopussa liikuntatutkimuksen EU-kansalaisista. Tulosten mukaan 72 prosenttia suomalaisista ilmoitti harrastavansa liikuntaa säännöllisesti. Mm. romanialaisista vain 13 % ja kreikkalaisista 18 % liikkuu säännöllisesti.
Nyt tehdyn kansallisen tutkimuksen tuloksista selviää, miksi suomalaiset ovat niin liikunnallisia, sanoo toiminnanjohtaja Jorma Savola, Kuntoliikuntaliitosta.

- Ne, jotka harrastavat liikuntaa, ovat sisäistäneet liikunnan terveysvaikutukset. Liikunnasta on tullut heille väline elämän hallintaan; nyt harrastetaan monia, elämänkaareen sopivia lajeja ja terveydelle riittävällä intensiivisyydellä. Lisäksi samaistutaan entistä liikunnallisempiin ryhmiin, Savola maalailee.

Kysyntää osaamisella, laadulla ja hyvin organisoidulla liikuntatarjonnalla

Urheiluseuroissa liikkuvien aikuisten osuus on 2000-luvun ajan vain hivenen noussut (12-14 %). Mutta samalla ajanjaksolla yritysten tarjoamien liikuntapalveluiden käyttäjien määrä on yli kolminkertaistunut (4 %:sta 15 %:iin).

-Aikuisväestön liikunnan suosion kasvu on ohjautunut liikunta-alan yrityksille. Ja sellaisille lajeille, joiden organisoinnissa on sekä vapaaehtoistoimintaan perustuvaa seuratoimintaa että yrittäjyyttä kuten esim. ratsastus, toteaa Savola.

Miehet liikkuvat naisia enemmän urheiluseuroissa. Naisista puolestaan lähes kaksi kertaa suurempi määrä käyttää yritysten tarjoamia liikuntamahdollisuuksia kuin urheiluseurojen.
Eniten liikunta-alan yritysten palveluita käytetään suhteessa urheiluseuroihin Uudenmaan alueella. Myös sosioekonominen asema näyttäisi ohjaavan harrastajia seuroista yritysten liikuntapalveluiden pariin: ylemmät toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat käyttävät muita enemmän liikunta-alan yritysten palveluita.

Miehet käyttävät liikuntaharrastuksiinsa vuodessa 736 euroa, naiset 407 euroa. Koko aikuisväestöä koskeva keskiarvo on 570 euroa/vuosi. Yleisin käytetty summa on 200 e/vuosi.

Yhteensä liikuntaharrastuksiin käytetään Suomessa ainakin 650 miljoonaa euroa/vuosi.

Toimenpidevalinnat osuneet oikeaan

Liikuntatutkimustulokset osoittavat, että liikuntajärjestöt ovat tehneet oikeita toimenpiteitä liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi.

Urheilevat ja liikkuvat suomalaiset ovat tehostaneet liikuntaansa. Tämä muutos on terveysviranomaistenkin toivomuksen mukaista, sillä nykyiset terveyden edistämisen liikuntasuositukset painottavat voimakkaasti kuormittavan liikunnan terveysvaikutuksia.
Urheilujärjestöt ovat toimenpiteillään vahvistamassa lajiensa yhteyttä terveyden edistämiseen. Monet lajit tekevät jo tälle hetkellä kehitystyötä lajinsa terveysprofiilien kytkemiseksi lajin harrastukseen.

Kansallisen liikuntatutkimuksen lasten ja nuorten osion tutkimusaineisto (n=5 505) koottiin puhelinhaastatteluina helmikuussa 2009 ja tammikuussa 2010. Vanhemmat ovat vastanneet 3-11 -vuotiaiden puolesta ja 12-18-vuotiaat ovat vastanneet kysymyksiin itse.
Kansallinen liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikuntalajien harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Tutkimuksen ovat tilanneet yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilu, Nuori Suomi, Kuntoliikuntaliitto, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki. Sen on toteuttanut TNS Gallup ja rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö OKM. Vastaava tutkimus on toteutettu aikaisemmin vuosina 1995, 1997-1998, 2001-2002 ja 2005-2006.
Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010: Aikuisliikuntaosuuden esittelykalvot
Sekä aikuisliikunnan että lasten ja nuorten tutkimusosioiden esittelykalvot löytyvät myös osoitteestawww.slu.fi/liikuntatutkimus.