Viime vuosi oli ratsastusurheilulle koronapandemiasta huolimatta tyydyttävä. Koronan vaikutukset ratsastustoimintaan jäivät kohtuullisen pieniksi tuoreet tilastot vuodelta 2020 kertovat. Suomen Ratsastajainliiton jäsenseuroilla oli vuoden 2020 lopussa 44 908 henkilöjäsentä ja jäsenseuroja oli 503. Jäsentallien määrä oli 345, joista 209 oli ratsastuskouluja ja 136 jäsentalleja. Jäsenmäärä laski edellisestä vuodesta 872 henkilöllä. Ratsastajainliiton jäsentallilla säännöllisesti ratsastavia, vakuutusturvansa varmistaneita Green Card -harrastajia on reilut 3 000.

”Ratsastus on pärjännyt lajina hyvin viimevuoden haasteista huolimatta. Ratsastustunneille on ollut kysyntää, ja myös uutta väkeä on virrannut lajin pariin. Alkanut vuosi näyttää jäsenmäärän suhteen lupaavalta. Lähdemme tästä tsemppaamaan eteenpäin”, Ratsastajainliiton toiminnanjohtaja Jukka Koivisto kertoo.

Enemmistö jäsenistöstä on aikuisia (64 %) eli yli 18-vuotiaita ja naisia (94 %). Sama suhde näkyy myös junioreissa eli alle 18-vuotiaissa. Poikia on vain kolme prosenttia junioreista.

Etelä-Suomen jäsenmäärän osuus jäsenistöstä on selkeästi suurin, 36,65 %. Häme (14,08) ja Lounais-Suomi (13,43) ylittävät kymmenen prosentin rajan. Jäsentalleja ja -ratsastuskouluja löytyy Etelä-Suomesta eniten, yhteensä 80, kun Lounais-Suomi on toinen (54) ja Häme kolmanneksi (49) suurin alueena.
 

Joka viides jäsen kilpailee

Ratsastuksen harrastajilla on myös halu kilpailla. Kansallisen tason kilpailijoita on kokonaisjäsenmäärästä 3,7 prosenttia, mutta seura- ja aluetasolla kilpailevien määrä nousee jo 16,3 prosenttiin. Yhteensä kilpailuluvan haltijoita on 20 prosenttia jäsenistöstä.

Suomessa järjestettiin viime vuonna 143 kansallista, 289 alue ja 900 seurakilpailua. Lähtöjen kokonaismäärä oli merkittävät 70 607. Esteratsastus pitää paikkansa suosituimpana lajina, lähtöjä oli yli 45 500. Kouluratsastuksessa lähtömerkki annettiin yli 20 900 kertaa. Kolmannen olympialajin, kenttäratsastuksen lähtömäärä oli yli 1 650. Kilpailuja järjestettiin yhteensä yhdeksässä lajissa, joita olivat olympialajien lisäksi pararatsastus, vikellys, lännenratsastus, matkaratsastus, islanninhevosten askellajikilpailut ja valjakkoajo.

Kansainvälisten kilpailujen suomalaisosallistujien määrässä tapahtui koronan vuoksi merkittävä muutos pienempään. Suomalaiset osallistuivat vain 283 kilpailuun, kun aiempina vuosina määrät ovat olleet reilusti yli 500 kisan. Kansainvälisten lähtöjen määrä putosi aiemmista vuosista puoleen, vähän yli kahteen tuhanteen.  

Olympialajeissa kansainvälisessä rekisterissä on 240 suomalaisratsastajaa. Myös vikellyksessä, valjakkoajossa, matkaratsastuksessa, lännenratsastuksessa ja pararatsastuksessa on suomalaisratsastajia. Kansainvälisiin kilpailuihin rekisteröityjä hevosia on 432.

Tutustu tarkemmin ratsastuksen tunnuslukuihin täältä.

Suomessa on 98 kansainvälistä toimihenkilöä, kuten tuomareita, stewardeja, ratamestareita. Suomalaisia toimihenkilöitä toimii kaikilla tasoilla aina arvokilpailuja myöten. Lista toimihenkilöistä löytyy täältä.
 

Ratsastusharrastus leviää voimakkaasti maailmalla

Kansainvälisesti ratsastusta harrastaa aktiivisesti 37 miljoonaa ihmistä ja ratsastusurheilulla on 750 miljoonaa fania. Hevosalan maailmanlaajuinen merkitys on 300 miljardia euroa ja tarjoaa työtä 2 miljoonalle ihmiselle. Ratsastusharrastus on vallannut uusia alueita esimerkiksi Aasiasta, Afrikasta ja Keski- ja Etelä-Amerikasta. Kasvu on ollut erityisen voimakasta viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Kansainvälisen ratsastajainliiton FEI:n mukaan ratsastuksen vahvuuksia ovat ainutlaatuisuus muiden lajien joukossa, vahvat arvot, houkutteleva elämäntapa ja sitoutunut yhteisö. Hevosihmisten halu panostaa lajiinsa ja jakaa intohimoaan ja tietoaan vetää ihmisiä lajin pariin.

Lähde: www.fei.org

Hevosten määrä on pitänyt – ratsuja syntyy vuosittain vain 1 000

Hevosten määrä Suomessa on pysynyt viime aikoina samalla tasolla, noin 74 000. Ratsuja on vajaat 20 000, suomenhevosia reilut 19 000 ja poneja reilut 10 000. Lämminveristen ravihevosten osuus, 25 000, on suurin. Suomessa syntyy vuosittain vajaat 1000 ratsuhevosta ja -ponia. Näistä kotimaiseen FWB-kantakirjaan (Finnish Warm Blood) syntyi viime vuonna 272 varsaa.
 

Hevosalan taloudellinen merkitys on suuri

Suomessa ratsastuksen harrastajia oli vuonna 2019 jopa 160 000. Hevostalleja on Suomessa yhteensä 16 000 ja hevosala työllistää yrittäjät mukaan laskettuna 14 000–15 000 ihmistä eli 6000–7000 henkilötyövuotta. Tämä on saman verran kuin esimerkiksi Lapin matkailussa ja yli puolet enemmän kuin peliteollisuudessa. Koko Euroopassa työllistämisvaikutus on noin 400 000 henkilöä.

Hevosta käytetään monipuolisesti ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa. Hevosavusteinen toiminta on Green Care -toiminnan edelläkävijöitä Suomessa. Esimerkiksi kunnat, kaupungit, yksityisen terveydenhuollon toimijat sekä seurakunnat käyttävät hevosavusteisia palveluja ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa. Kela korvaa ratsastusterapiaa osana vaikeasti vammautuneiden lääkinnällistä kuntoutusta.

Kelan korvaamaan vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistui vuonna 2019 noin 1300 henkeä. Kelan maksamat etuudet olivat yhteensä 2 147 715 euroa. Hevosella uskotaan lähitulevaisuudessa olevan yhä merkittävämpi rooli hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluissa.

Hevosalan suurimmat tapahtumat olivat vuonna 2019 Lahden Kuninkuusravit Lahti (59 200 kävijää), Helsinki International Horse Show (50 500) ja Helsinki Horse Fair (44 000). Tapahtumilla oli merkittävää matkailutuloa Lahteen ja Helsinkiin.

Lähde: https://www.hippos.fi/files/29676/Hevostalous_lukuina_2019_.pdf
 

Neljä prosenttia Veikkaus Oy:n tuotosta hevosurheiluun

Hevostaloudessa toimivat yritykset ja maatilat voivat saada ehdot täytettyään erilaisia investointi- ja kehittämistukia. Vuodesta 2016 lähtien hevosista ei enää maksettu kansallista kotieläintukea.

Hevosalan valtionavustusta voidaan myöntää hevosalan keskusjärjestöille, näiden jäsenyhteisöille ja tiettyihin tarkoituksiin myös kunnalle. Avustukset myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Neljä prosenttia Veikkaus Oy:n tuotosta käytetään hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.
 

Hevosmatkailu ja hyvinvointipalvelut ovat tulevaisuuden menestyjät

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Markku Saastamoisen mukaan tämän hetken suurimmat hevossektorin työllistäjät ovat hevosmatkailu sekä ratsastus- ja hevosten hoitopalveluita tuottavat yritykset. Päätoimisten yritysten keskimääräinen vuosiliikevaihto on noin 102 000 euroa. Suurimmilla yrityksillä se nousee 500 000 euroon.

Saastamoinen povaa seuraavan viiden vuoden aikana kasvua erityisesti hevosmatkailutoiminnalle sekä ihmisille ja hevosille tuotettaville hyvinvointipalveluille.

 

Hevostalouden kerrannaisvaikutukset ovat suuret

Hevosyrityksillä on myös merkittävä rooli palvelujen ostajana, jolloin kerrannaisvaikutukset ja aluetaloudellinen merkitys on suuri.

Hevosille tuotetaan rehua noin 100 000 hehtaarin peltoalalla ja ostetaan rehuja lähes 50 miljoonalla eurolla vuodessa. Jokainen hevonen kuluttaa suomalaista maataloustuotantoa (heinä, kaura) 1,6–1,8 eurolla päivässä. Se on tuplasti enemmän kuin suomalaisen kuluttajan keskiarvo. Myös metsäteollisuus hyötyy hevostaloudesta mm. kuivikkeiden ja kierrätettävien ravinteiden kautta.

Luke toteuttaa yhdessä HAMK:n Biotalousyksikön ja Hippolis ry:n kanssa Uudistuva hevostalous -projektia, jossa toteutettiin yrittäjille suunnattu Hevosyrittäjyys2017 ja Hevosalan mielikuva -kyselyt. Projektilla edistetään hevosalan uusia elinkeino- ja yritystoimintamahdollisuuksia ja yritystoiminnan kannattavuutta. www.hippolis.fi/uusihevostalous

Lisätietoa: www.luke.fi

Lisätietoa Ratsastajainliiton tunnusluvuista täältä.
Lisätietoa hevosrekistereistä ja jalostuksesta: www.hippos.fi