Sosiaalinen toimintalupa on koko yhteiskunnan hyväksyntä toiminnalle. Siinä tärkeässä osassa ovat ihmiset, jotka eivät itse harrasta hevosurheilua. Lue kooste puheenvuorosta. 

Esityksen jälkeen teemasta keskustelua jatkettiin suomalaisin voimin erilaisista lähestymiskulmista hevosurheilua seuraavien panelistien johtamana. Keskustelemassa olivat valmentaja ja ratsastuksenopettaja Riitta Holopainen Hyvinkään Ratsastuskeskuksesta, eläinlääkäri Tanja Pehkonen Tampereen hevosklinikalta ja hevosklinikka Laukaalta, hevosharrastaja ja liiketoimintajohtaja ja vastuullisuusstrategi Maija Tenhunen Rambollista ja Ratsastajainliiton hallituksen puheenjohtaja Marjukka Manninen.

”Asiakkaidemme suurin syy tulla tallillemme on se, että he ovat kiinnostuneita hevosesta, ja ratsastamisesta. En tiedä ketään, joka olisi tullut siksi, että haluaa kilpailla ja voittaa. Alkeiskurssimme sisältää tietoa siitä, miten lähestyä hevosta, mitä hevosten kanssa voi tehdä ja miten ratsastetaan. Selitetään, miten eläimen kanssa asiat tehdään, että hevonen ei ole kone, joka toimii nappeja painamalla. Luodaan suhde hevoseen”, ratsastuksenopettaja Riitta Holopainen kuvailee harrastajan ja hevosen ensikohtaamista.

”Tämän hetken ongelmana on kiinnostuksen puute. Yritämme tuotteistaa tallin toiminnat, hevoskerhot ja muut, ja tallille saa tulla vaikka joka päivä. Yritämme saada ihmiset olemaan enemmän tallilla. Osa kiinnostuu, mutta suurimmalla osalla ei ole aikaa, vaikka kiinnostusta olisi.”

Marjukka Manninen kertoo, miten Ratsastajainliitossa on jo jonkin aikaa kuljettu vastuullisuudessa etujunassa. Liitossa on luotu vastuullisuusohjelma, säännöillä varmistetaan hevosten hyvinvointia ja uudessa strategiassa se on vahvasti esillä. Se, että asiat on otettu vakavasti ja perustat ovat kunnossa, ovat pitäneet myös ministeriön ja yhteiskunnan rahoituksen ja tuet ratsastukselle kunnossa.

”Jos oikeasti emme reagoisi nyt, alkaa olla viimeinen hetki ottaa asiat tosissaan. Politiikan pitää olla kunnossa, tahtotila ilmaistuna. Olemme oikealla polulla ja olemme puuttuneet, mutta se ei tarkoita, että meidän kaappimme on puhdas”, Marjukka Manninen kiteyttää.

”Meidän täytyy kriittisesti tarkastella toimintaamme, ja siinä pitää olla läpinäkyvyyttä. On tärkeää, että me, joilla on tietoa ja koemusta hevosista, me saamme pidettyä keskustelua käynnissä. Ei niin, että ulkopuolinen taho pääsetään johtaman keskustelua”, eläinlääkäri Tanja Pehkonen sanoo.

”Nyt on käynnissä tietynlainen sukupolven vaihdos. Vanhempi väki tuntee hevoset, ja niistä halutaan huolehtia. Hevosten hyvinvointiin panostetaan todella paljon. Nuoremmilla kilparatsastajilla on välillä ongelma, ettei talleilla vietetä aikaa, eikä hevosia tunneta. Nuoremmilla ei ole hevosmiestaitoa. Ollaan huolissaan vääristä asioista, näin eläinlääkärin kannalta.”

Konkreettisena toimena hevosten hyvinvoinnin puolesta Pehkonen mainitsee hevosten liikunnan määrästä huolehtimisen. Liikkuminen kuuluu hevosen perustarpeisiin, kuten oikeanlainen ruokinta ja vesi.

Myös Maija Tenhunen painottaa rakenteiden läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä. Kriisitilanteissa voimme vedota asioihin, joita olemme jo tehneet. Se auttaa välttämään tilanteita, joita Marlin esityksessään esitti. Tenhunen myös korostaa ihmisen ja hevosen välistä suhdetta ja hevosten antamaa ihanaa tunnetta.

”Seuraavat kymmenen vuotta ovat ratkaisevat ilmastonmuutoksen kannalta. Meidän täytyy saada päästöt laskuun ja investoida ympäristöystävällisiin tuotteisiin.”

Konkreettisena esimerkkinä hän nostaa hyvinvointijärjestelmien käyttöönoton ja tiedon tuomisen käytäntöön. Kuten meijerialalla on tehty Vapaan lehmän maidon kanssa. Sen avulla kuluttajat pystyvät pureutumaan siihen, mitä maitotilalla tapahtuu. Voidaan osoittaa, että tässä olemme nyt ja tunne voisimme olla menossa.

Visiona vahva, vastuullinen ja avoin ratsastusyhteisö ja kumppani

Lounastauon jälkeen Ratsastajainliiton tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen, hallinto- ja kehityspäällikkö Kaisa Kähö ja toiminnanjohtaja Jukka Koivisto esittelivät vastuullista ratsastusyhteisöä. Koivisto esitteli SRL:n uuden strategian vuosille 2023-2026. Yhteinen visiomme 2026 on vahva, vastuullinen ja avoin ratsastusyhteisö ja kumppani. Strategiset tavoitealueet ovat arvoa tuottavat palvelut ja valmennustoiminta, aktiivinen ja hyvinvoiva ratsastusyhteisö, ammattimaisuus ja korkea hevosalan osaaminen ja lajin yhteiskunnallinen arvostus ja vaikuttava sidosryhmäyhteistyö. Vastuullisen toiminnan kulmakivet ovat hevosen rinnalla, arvokas yhteisö, osana luontoa ja tapamme toimia.

Lopuksi foorumin osanottajat pohtivat ryhmissä maajoukkuetoiminnan kehitystyötä ja huippu-urheilun näkymiä vuodelle 2023, tulevaisuuden seuratoimintaa Suomen kasvukäytävän projektipäällikkö Tapio Huttulan seurassa ja hahmottelivat tulevaisuuden tallitoimintaa kymmenen vuoden aikajanalla.

Rinnakkaisohjelmien sisällöistä raportoidaan SRL:n kotisivuilla alkuviikosta. Ratsastusfoorumi järjestettiin hybridinä, kuten myös sunnuntain syyskokous.