Alle 16-vuotiaalle ei saa enää myydä tai luovuttaa hevosta ilman huoltajan suostumusta. Monille toimijoille tulee ilmoitusvelvollisuus avun tarpeessa olevasta eläimestä, ja muun ilmoittajan henkilöllisyys voidaan salata. Hevoskilpailuihin tulee uusia vaatimuksia. Eläinkilpailun tai -näyttelyn järjestäjä on vastuussa paitsi tapahtuman järjestämisestä myös sen turvallisuudesta. Eläinkilpailu ja -näyttely eivät saa tarpeettomasti vaarantaa eläinten hyvinvointia.
 

Lyhennelmä Ruokaviraston uutisesta uudesta eläintenhyvinvointilaista

1.1.2024 voimaan tuleva laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) tuo uusia vaatimuksia hevosten pitäjille. Kyseisen lain lisäksi hevosten hyvinvointivaatimuksista säädetään myös nykyisen eläinsuojelulain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa hevosten suojelusta (588/2010), joka jää toistaiseksi voimaan. Se korvataan pian uudella asetuksella, jolla säädetään tarkemmin mm. hevosten pitopaikan koosta ja olosuhteista, sekä hevosten olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämisestä. Hyvinvointilain nojalla annettavilla valtioneuvoston asetuksilla tullaan antamaan tarkempia säännöksiä myös mm. kielletyistä toimenpiteistä ja hevosten keinollisen lisäämisen kelpoisuusvaatimuksista.

Jatkuva vedensaanti pysyvässä pitopaikassa             

 

 

1.1.2024 lähtien hevosen pysyvässä pitopaikassa on oltava eläimen saatavilla jatkuvasti sulaa vettä. Pitopaikka-termiä käytetään eri lainsäädännöissä eri tarkoituksissa. Eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö edellyttää, että hevosten pitopaikat rekisteröidään. Tässä tarkoituksessa pitopaikalla tarkoitetaan laajempaa kokonaisuutta, jolloin yksi pitopaikka voi koostua esimerkiksi tallirakennuksesta ja sen yhteydessä olevista ulkotarhoista ja laitumista. Eläinten hyvinvointilainsäädännössä pitopaikalla viitataan hevosen välittömään lähiympäristöön, jolloin pitopaikalla tarkoitetaan esimerkiksi karsinaa, pihattoa, tallia tai aitausta, jossa hevosta pidetään pysyvästi tai tilapäisesti.

Paikassa, jossa eläin viettää pääosan ajastaan, on oltava jatkuva sulan veden saanti. Tässä tarkoituksessa pitopaikalla tarkoitetaan laajempaa kokonaisuutta, jolloin yksi pitopaikka voi koostua esimerkiksi tallirakennuksesta ja sen yhteydessä olevista ulkotarhoista ja laitumista.

Hevosen riittävästä vedensaannista on huolehdittava myös lyhytaikaisemmassa tarhauksessa ja muussa tilapäisessä säilytyksessä muualla kuin hevosen pysyvässä pitopaikassa, mutta tällöin vettä ei tarvitse olla jatkuvasti saatavilla, vaan sitä voidaan antaa hevoselle säännöllisin väliajoin. Hevosen juotosta voidaan myöhemmin antaa tarkempia säännöksiä asetuksella.

Hevosen pito kytkettynä pilttuussa muuttuu kielletyksi

Hevosen pito pilttuussa jatkuvasti kytkettynä kielletään neljän vuoden siirtymäajalla. Jatkuvalla kytkemisellä tarkoitetaan hevosen pitoa kytkettynä suurimman osan vuorokaudesta. 1.1.2024 toiminnassa olevilla vanhoilla talleilla hevosten pitoa kytkettynä pilttuussa on mahdollista jatkaa 31.12.2027 asti. Kielto astuu voimaan kuitenkin jo tätä aiemmin, jos tallia peruskorjataan tai laajennetaan siirtymäkauden aikana, tai sen tilalle rakennetaan uusi talli.

Hevosten hoitoon ja tarkastamiseen tarvittavat tilat

Hevosten pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on 1.1.2024 lähtien oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet, sekä tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja eristämistä varten. Tämä ei välttämättä edellytä uusia ratkaisuja, vaan karsinatalleissa hevosten jokapäiväisiä tiloja voidaan hyödyntää tarkastamiseen, käsittelyyn ja tarvittaessa hoitamiseen ja eristämiseen. Laitumella oleva hevonen voidaan tarkastaa riimusta kiinni pitäen, ja se on voitava tarvittaessa siirtää erilleen muista eläimistä saamaan hoitoa.

Kylmäpihaton yhteyteen on tarvittaessa järjestettävä erillinen tila, jonne hevonen voidaan eristää muista eläimistä. Niin sanotun sairaskarsinan tärkein tehtävä on edistää eläimen parantumista mm. tarjoamalla sairastuneelle tai loukkaantuneelle eläimelle mahdollisuus riittävään lepoon. Tilan on tarjottava hevoselle riittävä mukavuustaso mm. riittävän kuivituksen ja tarvittaessa lisälämmityksen avulla.

Ammattimainen tai muutoin laajamittainen hevoseläinten pito

 

Hevosten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevat vaatimukset koskevat kaikkia hevosten pitäjiä. Eläinten hyvinvointilaissa on säädetty lisäksi lisävaatimuksia sekä ilmoitusvelvollisuus tietyistä tiedoista ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa hevoseläimiä pitäville. Ammattimaiseksi tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaksi hevostenpidoksi katsotaan toiminta, joka on määritelty eläinten hyvinvointilain liitteessä 2.

Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa hevosia pitävän

• on oltava tehtävään soveltuvasti koulutettu tai muuten riittävän pätevä
• on huolehdittava, että hevosia hoitaa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia
• on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin
• on suunniteltava etukäteen, miten hevosten ruokinta, juotto ja muu välttämätön hoito voidaan toteuttaa poikkeavissa olosuhteissa
• on tiedettävä minne ja miten hevoset evakuoidaan eläintiloista esimerkiksi tulipalon sattuessa.

 

Ilmoitusvelvollisuus aluehallintovirastolle 1.3.2024 mennessä

Toiminta, joka luokitellaan 1.1.2024 lähtien ammattimaiseksi tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaksi hevoseläinten pidoksi, mutta josta ei ole aiemmin tehty ilmoitusta, tulee ilmoittaa aluehallintovirastolle 1.3.2024 mennessä. Tiedot voi ilmoittaa myös päivittämällä hevosten pitoa koskevat tietonsa eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköisen asioinnin kautta osoitteessa epr.ruokavirasto.fi.

Ammattimaisen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvan hevosten pidon ilmoittamisesta ja toimintaan liittyvistä lisävaatimuksista ohjeistetaan tarkemmin Ruokaviraston ohjeessa Ilmoituksenvarainen eläinten pito ja muu toiminta, joka lisätään loppuvuoden aikana Ruokaviraston verkkosivulle Ilmoituksenvarainen eläintenpito.

Hevosilla kielletyt varusteet

Hevosella ei saa käyttää sellaisia välineitä tai varusteita, jotka aiheuttavat sille tarpeetonta kipua, kärsimystä tai vahingon vaaraa, kuten sellaista kuolainta, joka aiheuttaa terävällä reunalla hevosen suuhun haavaumia.

Välineitä, joiden käyttö aiheuttaa hevoselle ilmeistä tarpeetonta kipua tai tuskaa, ei saa mm. myydä tai markkinoida, eikä edes pitää hallussa. Näihin kuuluvat mm. piikikkäät ohjaus- tai hallintavälineet.

Kiellettyjä ovat myös sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät ja eläimelle sähköiskun antavat laitteet, lukuun ottamatta eläinlääketieteellisessä tai eläimen fysikaalisessa hoidossa käytettäviä laitteita. Kielletty laite on esimerkiksi hevosen sähköinen ns. imppauspanta, jolla pyritään estämään hevosta toteuttamasta stereotyyppistä häiriökäyttäytymistä. Tällaisia välineitä ei saa jatkossa markkinoida, tuoda maahan, valmistaa, myydä, luovuttaa, käyttää tai pitää hallussa.

Alaikäisten henkilöiden ja heidän huoltajiensa vastuu hevosen hyvinvoinnista

1.1.2024 lähtien on kiellettyä myydä tai lahjoittaa eläin alle 16-vuotiaalle ilman huoltajan suostumusta, eikä alle 16-vuotias henkilö voi myöskään olla yksin vastuussa eläimen hyvinvoinnista. Eläimen pitäjällä tulee olla riittävät tiedot ja taidot eläinlajista ennen sen hankkimista, sekä myös riittävät taloudelliset resurssit huolehtimaan eläimen hoitokustannuksista sekä normaalitilanteessa, että myös esimerkiksi eläimen äkillisesti sairastuessa. Alle 16-vuotiaalla ei useinkaan ole edellytyksiä täyttää näitä eläintenpidolle asetettuja velvoitteita. Säännös ei kuitenkaan estä alle 16-vuotiasta omistamasta tai hoitamasta eläimiä.

Alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmilla tai muilla huoltajilla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei lapsi kohtele eläimiä kovakouraisesti tai muuten sillä tavalla, että eläimelle aiheutetaan tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Velvoite koskee myös muita henkilöitä, joilla on valvonnassaan alle 15-vuotias lapsi.

Ilmoitusvelvollisuus avun tarpeessa olevasta eläimestä

Eläinten hyvinvointilaki tuo tullessaan ilmoitusvelvollisuuden tietyille tahoille, jotka tehtävässään saavat tietää avun tarpeessa olevasta eläimestä. Säännös velvoittaa mm. lomituspalvelua ja sijaisapua, keinosiementäjiä, sosiaali- ja terveydenhuoltoa, uskonnollisia yhdyskuntia sekä eri alojen viranomaisia tekemään tarvittaessa ilmoituksen eläinsuojeluviranomaiselle.

Myös muu henkilö voi tehdä vastaavan ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosääntöjen estämättä. Valvontaviranomaisella on vaitiolovelvollisuus salassa pidettävästä tiedosta. Ilmoittajan henkilöllisyys pidetään salassa, jos henkilöllisyyden paljastamisesta voidaan olosuhteiden perusteella arvioida aiheutuvan hänelle haittaa.

Lue koko artikkeli Ruokaviraston sivulta.

Hevoskilpailut

 

 

Eläinten hyvinvointilaki tuo 1.1.2024 lähtien uusia velvoitteita myös hevoskilpailuja järjestäville tahoille. Hevoskilpailujen ja -näyttelyjen järjestämisestä ja niihin osallistumisesta on tarkempaa ohjeistusta Ruokaviraston verkkosivulla Eläinkilpailut ja -näyttelyt.

Eläinkilpailun tai -näyttelyn järjestäjä on vastuussa paitsi tapahtuman järjestämisestä, myös sen turvallisuudesta. Eläinkilpailu ja -näyttely eivät saa tarpeettomasti vaarantaa eläinten hyvinvointia. Eläinkilpailun ja -näyttelyn järjestäjällä on oltava eläinten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta riittävät tiedot ja taidot kilpailun ja näyttelyn järjestämiseksi (EHL 44 §). Eläinkilpailu ja -näyttely eivät saa tarpeettomasti vaarantaa eläinten hyvinvointia (EHL 43 §).  

Sellaiset kilpailut, joissa kilpailuun osallistuva eläin tai kilpailun kohde-eläimenä toimiva eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle tai muulle kivulle taikka kärsimykselle, ovat ilmoitusvelvollisuuden piirissä. Kilpailun järjestäjän tulee tehdä tällaisesta kilpailutoiminnasta kirjallinen ilmoitus aluehallintovirastolle. Sen lisäksi kilpailun järjestäjän tulee nimetä kuhunkin kilpailuun kilpailueläinlääkäri ja pitää kirjaa eläinten hyvinvointiin vaikuttavista olosuhteista ja tapahtumista kilpailussa.
 

Ruokaviraston mukaan kirjallisen ilmoitusvelvollisuuden alaisia ratsastuskilpailuja ovat:
- hevosten matkaratsastuskilpailut alkaen 80 km luokista
- hevosten kansallisen tai sitä ylemmän tason kenttäratsastuskilpailujen maastokoe
- hevosten valjakkoajon SM- tai sitä ylemmän tason maratonkoe
- hevosten esteratsastuskilpailut 140 cm tasolta ylöspäin

Lue tarkemmin eläinkilpailujen järjestämisestä ja osallistumisesta.

 

Täsmennys 16.11. klo 15.15 kielto imppauspantojen käytöstä koskee sähköisiä imppauspantoja.
Lisätty 22.11. klo 13.20 täsmennys siitä, että saadakseen tarkan ja täyden kuvan lain määritelmistä, lukijan on luettava koko lakiteksti, joka on uutisessa linkkinä. Lisätty myös tarkennuksia muutamiin lainauksiin.