Wegelius SRL:n kunniapuheenjohtajaksi

1.6.2010

Christopher Wegeliuksesta Suomen Ratsastajainliiton kunniapuheenjohtaja

Christopher Wegelius kutsuttiin Suomen Ratsastajainliitto ry:n kunniapuheenjohtajaksi SRL:n ylimääräisessä liittokokouksessa sunnuntaina Helsingissä. Huomionosoituksen taustalla on Wegeliuksen erittäin laaja-alainen, monipuolinen ja merkittävä suomalaisen ratsastuksen eteen tekemä työ. Wegelius on toiminut SRL:n puheenjohtajana vuosina 1985-92.

Christopher Wegelius on yksi Suomen valovoimaisimpia kansainvälisiä esteratsastajia kautta aikojen. Hän on voittanut kuusi Suomen mestaruutta ja meriittilistalta löytyy myös 20 kansainvälistä Grand Prix -sijoitusta. Wegelius edusti Suomea vuoden 1980 Moskovan olympialaisissa ja 1979 Rotterdamin EM-kilpailuissa. Hänet on valittu 18 vuotena Suomen parhaaksi esteratsastajaksi. Wegelius päätti noin 40 vuotta kestäneen aktiivisen kilpailu-uransa vuonna 2001.

Wegelius on hyvin tunnettu ja arvostettu kilparatsastajien valmentaja, joka on luotsannut monia suomalaisia ratsastajia menestykseen. Häntä arvostetaan erittäin taitavana hevosmiehenä sekä hevosten arvioijana ja käsittelijänä. Hän toimii myös hevoskauppiaana ja -välittäjänä ja on hevoskaupan arvostettu lakiasiantuntija Suomessa.

Paloheimo ja Pesonius kunniajäseniksi

Pertti Paloheimo kutsuttiin SRL:n kunniajäseneksi. Paloheimo on kokenein kansainvälinen FEI-kouluratsastustuomarimme ja kouluttanut suomalaista tuomarikuntaa. Hän on toiminut myös Helsingin Ratsastajien puheenjohtajana ja vastannut 28 vuoden ajan Helsingin historikkaan Keskustallin toiminnasta yhdessä Piiu Paloheimon kanssa.

Lahden Ratsastajia edustava Berit " Bimbo" Pesonius kutsuttiin myös SRL:n kunniajäseneksi. Pesonius on pitkän linjan ratsastuksen vaikuttaja ja ammattilainen, joka on ollut viemässä ratsastusta eteenpäin monin tavoin mm. ratsastuksenopettajana, -valmentajana ja seura-aktiivina Lahden Ratsastajissa, Kouvolan Ratsastajissa ja Marjoniemen Ratsastajissa. Pesonius aloitti ratsastuksen 30-luvun lopulla Ruskeasuolla legendaarisen Osku Andersson-Blondyxin oppilaana. Hän on myös kilpaillut koulu- ja esteratsastuksessa.

Neljä kultaista ansiomerkkiä

Suomen Ratsastajainliiton kultainen ansiomerkki myönnettiin liittokokouksessa neljälle henkilölle:

 - Seinäjokelainen Liisa Lähdesmäki on ansioitunut Lakeuden Ratsastajien vaikuttajajäsenenä. Hän on myös menestyksekäs esteratsastaja ja innostava liikunta-aktiivi monella saralla.

- Etelä-Karjalan Urheiluratsastajien jäsen, lappeenrantalainen Osmo Metsälä, on toiminut SRL:n Kaakkois-Suomen aluejaoston puheenjohtajana kymmenen vuotta. Hän on ollut pitkään mukana sekä järjestö- että kilpailutoiminnassa lukuisissa rooleissa suurella menestyksellä: mm. kilpailijana, tuomarina, puheenjohtajana, kilpailujen järjestäjänä, kouluttajana ja toimihenkilönä.

- Suomen Hippoksen jalostusjohtaja, helsinkiläinen Terttu Peltonen on tehnyt mittavan työn suomalaisen hevosjalostuksen eteen sekä ratsu- että ravipuolella. Erityisen suuri hänen panoksensa on ollut suomenhevosratsujen näyttely-, arvostelu- ja kilpailutoiminnan kehittämisessä. Peltonen on ollut Suomenratsut ry:n puheenjohtaja vuodesta 1982. Hän on myös kirjoittanut useita hevosalan julkaisuja.

- Helsinkiläinen Jussi Railio on Helsingin Ratsastajien, yhden Suomen merkittävimmän ratsastusseuran, puheenjohtaja. Hän on toiminut huomattavassa roolissa myös kilpailujärjestelyiden johtotehtävissä kansainvälisissä ja kotimaisissa kilpailuissa. Hän on osallistunut myös SRL:n tietojärjestelmien kehittämiseen.

Takaisin syys- ja kevätkokouksiin

Ylimääräisen vuosikokouksen merkittävin järjestöuudistus koski vuosikokousjärjestelmää. SRL ry:ssä siirrytään yhdestä vuosikokouksesta kahden kokouksen järjestelmään, joka on ollut käytössä myös aikaisemmin. Syyskokouksen asialistalla on jatkossa mm. hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan valinta-asiat sekä seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti. Kevätkokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös.

Myös hallituksen jäsenten toimikausien määrää rajoitettiin. Jatkossa yhden hallituskauden pituus on kolme vuotta ja sama henkilö voi toimia hallituksessa enintään kolmen kauden ajan.

Kuva: Marcus Westermark